Antti Kaskinen ja Nikita Korhonen tutustuvat opiskelijoiden tekemään HPF017-formulaan.
Pihalla esiteltiin Teslan uutta X-mallia, jossa on lokinsiipiovet.
Olli Rossi vähentäisi ruuhkia adaptiivisten liikennevalojen avulla.
Harri Santamala harmittelee automaattiajoneuvojen huonoa pakkaskestävyyttä.
Matti Keskinen pitää tekstiviestiä edelleen hyvänä tiedonsiirtovälineenä.
Marko Forsblom ennustaa, että liikkumispalvelut kasvattavat autojen käyttöastetta.
J. Lahti kulkee Segway Mini Prolla töihin ja haluaa, että se sallittaisiin metrossa.
Insinööri-lehti

Älykkäät liikennevalot tulevat Tampereelle

Tampereella kokeillaan liikennevaloissa järjestelmää, joka opastaa risteystä lähestyvän auton vihreään aaltoon. Älykästä liikennettä kehitetään Suomessa useassa hankkeessa.

Liikennevalot lähettävät autolle viestin, milloin valot vaihtuvat vihreäksi. Autossa oleva sovellus laskee, millä nopeudella kannattaa ajaa, jotta risteyksessä ei tarvitse pysähtyä.

Älykkäät liikennevalot ovat osa Glosa- eli Green Light Optimised Speed Adviser -hanketta. Hankkeessa kokeillaan tiedonsiirtoa liikennevalojen ja auton välillä 802.11p-verkossa. Älypuhelinsovellus ilmoittaa optimaalisen nopeuden kuljettajalle. Ominaisuus asennetaan tusinaan liittymään parin kuukauden kuluessa.

Kokeilun toteuttaa Dynniq, joka on toimittanut liikennevalojen taustajärjestelmät Tampereelle. Seuraava askel liikennevalojen kehityksessä ovat adaptiiviset valot, jotka vaihtuvat liikennetilanteen mukaan.

– Jos yhdestä suunnasta tulee paljon autoja, voidaan päästää ne vihreässä aallossa eteenpäin, sanoo Dynniqin tekninen asiantuntija Olli Rossi.

Älyä on kokeiltu myös Oulussa CyberWI-hankkeessa. Siinä hälytysajoneuvoille vaihdetaan vihreät valot, kun ne ajavat risteykseen hälytyksen aikana. Tieto valoihin liikkuu viranomaisverkossa.

Tekoäly kypsyy hitaasti

Pitkällä aikavälillä kuljettajaa opastavia järjestelmiä ei tarvita, vaan ajoneuvot muuttuvat itsenäisiksi. Kun autot viestivät keskenään ja liikenneympäristön kanssa, liikennemerkkien tai -valojen pystyttämisestä tulee turhaa.

Automaattisiin ajoneuvoihin tulevia laitteita ja palveluita testataan Metropolian CityMobil2-hankkeessa. Siihen liittyvä EasyMile EZ-10-älybussi on kulkenut Vantaalla vuonna 2015, Helsingissä ja Espoossa vuonna 2016 ja tänä keväänä Tampereella.

Täysin itsenäisesti liikkuvan ajoneuvon kehittäminen on vaikeaa, koska tekoäly sopeutuu kankeasti erilaisiin tilanteisiin ja oloihin. Lisäksi konenäkö on yhä niin alkeellinen, että ihminen hakkaa havaintokyvyssä koneen mennen tullen.

– Tosin jos ajattelee, että ihminen kypsyy liikenteeseen vasta 18-vuotiaana, aika monta kuvaa hän on ehtinyt siihen mennessä nähdä, projektipäällikkö Harri Santamala vertaa.

Tietoliikenne työllistää

Liikenteen digitalisoiminen työllistää suomalaisia insinöörejä myös tiedonsiirrossa. Ajoneuvojen ja paikallaan pysyvien kohteiden väliseen tietoliikenteeseen tarvitaan laitteita ja verkkoja.

– Vuonna 2025 puolet tietoliikenneyhteyksistä on autoissa, ennustaa johtava asiantuntija Matti Keskinen Nokialta.

Keskinen toppuuttelee esineiden internetin ympärille syntynyttä pöhinää, sillä monet tiedonsiirtoratkaisut eivät liity internetiin. Esimerkiksi 2g-yhteydet säilyvät käytössä todennäköisesti 3g-yhteyksiä kauemmin, koska hidas mutta varma yhteys riittää monille laitteille.

Älykkäästä liikenteestä esitelmöitiin Helsingin Insinöörien järjestämässä Älykäs liikenne -seminaarissa eilen Metropoliassa Espoon Leppävaarassa. Paikalla oli yli sata insinöörikuulijaa.

Teksti ja kuvat: Janne Luotola, Insinööriliitto