Pohjoismaisten insinöörijärjestöjen edustajat kokoontuivat elokuun lopulla vuosittaiseen Nording-seminaariinsa, tällä kertaa Helsingissä.
Tapaamisessa vahvistui usko insinöörien järjestäytymisen merkitykseen.Jäsenet kokevat ammatillisten verkostojen antaman tuen tärkeäksi pirstaloituneessa työelämässä.
Nording kokoaa siipiensä suojaan 10 pohjoismaista insinöörijärjestöä. Järjestöt edustavat yli 400 000 insinööriä ja tieteen edustajaa. Suomesta mukana ovat Uusi Insinööriliitto ja Tekniikan Akateemiset TEK sekä niiden ruotsinkieliset veljesjärjestöt DIFF ja Tfif.
– Mielenkiintoista, miten erilainen tilanne on eri maissa, sanoi kokousta vetänyt TEK:in puheenjohtaja, kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallström.
Niillä, joilla menee taloudessa hyvin, myös inssit työllistyvät hyvin. Kun menee huonosti, insinöörit lähtevät muualle töihin. Myös työmarkkinamalleissa on erilaisia ratkaisuja. Suomessa elettiin juuri kokouksen alla kriittisiä hetkiä, kun työmarkkinasopimusta leivottiin ja Akavan hallitus linjasi sille tiukkoja ehtoja.
Erilaiset työmarkkinat
Siinä missä Norjan teollisuus on itkenyt insinöörien perään jo pitempään, on meillä yli
4 000 insinöörialojen työntekijää irtisanomisuhan alla kesän yt-neuvottelujen jäljiltä. Islannissa talouskriisi muutti insinöörien työllistymismahdollisuuksia niin, että sieltä lähdetään nyt töihin Norjaan. Ja opiskelijat lähtevät opiskeluvaihtoon Tanskaan.
Monimutkainen ruotsalainen palkkamalli, jota Ruotsin insinöörijärjestön puheenjohtaja Ulf Bengtsson selvitti, kiinnosti muiden maiden edustajia.
Ruotsissa järjestöt sopivat hallituksen kanssa keväällä palkkamallista, jonka mukaan palkkoja korotetaan 5,6 prosenttia kolmen vuoden aikana.
Tanskassa haasteena on insinöörikoulutuksen huono vetovoima. OECD:n tutkimuksen mukaan tanskalaiset nuoret eivät usko teknologiaan eivätkä nuoret halua insinööreiksi.
Siksi Tanskan insinöörijärjestö IDA on laajalla kiertueella kahdeksassa kaupungissa kertonut insinöörin työstä. ”Med dig hela arbetslivet” -sloganilla on pyritty lisäämään järjestön houkuttelevuutta.
– Haasteena on se, että maassa on paljon ulkomaisia insinöörejä, muun muassa saksalaisia, jotka työskentelevät kansainvälisissä yrityksissä. He elävät omissa piireissään, jolloin heihin on vaikea saada yhteyttä, kertoi Tanskan insinöörien puheenjohtaja Frida Frost.
Uusia tuulia
Useampikin järjestö on uusinut organisaatiotaan ja nuorentanut hallituksensa keski-ikää. Näin muun muassa Norjassa, jossa insinöörejä ja tieteentekijöitä edustavan TEKNAn hallituksen nuorin jäsen on 25 vuotta. Järjestö kasvoi 3 000 uudella jäsenellä viime vuonna.
Muutokset yhteiskunnassa ovat saaneet useat pohjoismaiset järjestöt muovaamaan globalisaatiostrategioita ja pitkän tähtäimen projekteja. Jäsenedut koetaan edelleen tärkeiksi. Kysyntää on myös ammattiverkostoille ja keskusteluareenoille.
– Jäsenemme haluavat keskustella ammattiasioista sekä netissä että fyysisemmin kokouksissa ja seminaareissa, kertoi TEKNAn puheenjohtaja Lise Lyngsnes Randeberg.
Insinöörijärjestöt haluavat ottaa osaa myös yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lisätä dialogia johtavien puolueiden kanssa.
Nording-tapaamisesta välittyvä viesti oli, että kansainvälistyvä työelämä luo haasteita pohjolan insinööreille. Asian käsittelemiseksi Norjan insinöörit järjestävät lokakuussa ison seminaarin globalisaatiosta. Ja ensi vuoden kokouksen aiheena on ”Pohjoismainen insinööri kansainvälisessä kilpailussa”.
Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää, Insinööriliitto