Lähes kaikki ihmiset ajattelevat aika sinisilmäisesti, että eivät koskaan ole sotkeutuneet millään tavoin korruptioon. Sanalla on ikävä kaiku, kuka kehtaa tunnustaa olleensa sellaisessa mukana.
Minäpä olen! Jo keskikoulussa toimin välitunnilla poikien vessanrappusissa vahtina ja urhoollisesti suoritin hälytyksen, kun välituntivalvoja saapui ratsaamaan tupakoitsijat. Tästä duunista palkittiin pääsyllä tupakoivan porukan suosioon. Onnistuin, ikävä kyllä. Tämäkin on korruptiota, vaikkei uskoisi.
Korruptioksi määritellään vallankäyttö siten, että sillä saavutetaan henkilökohtaista etua. Usein puhutaan ”maan tavasta” korruption sijaan. Perinteet ovat pitkät. Virkamiehelle viety pullo väkevää saattoi pelastaa korpikuusen alla tuhisevan tuotantolaitoksen toiminnan. Joululimpulla tästä ei selvitty.
Tuskinpa aikoinaan pappiloille tehtyjä ilmaisia palveluksia, tavaroita ja työpäiviä voidaan korruptiota kummempana asiana pitää. Se nyt vaan oli maan tapa. Muuten olisi saattanut taivasta pudota kuuma kivi päähän.
Entä liittyykö korruptiota yt-neuvotteluihin, joiden päätteeksi irtisanotaan osaavaa henkilöstöä? Otetaan esimerkiksi projektipäällikkö, jolla on työn alla kaksi menestyvästi maaliin ohjautuvaa projektia. Hänelle käy neuvotteluissa kylmät ja tehtävät siirretään henkilöille, jotka eivät ole millään tavalla olleet osallisina samoihin projekteihin.
Tämän 53-vuotiaan irtisanottavan kova työkokemus alalta on yli 20 vuotta. Alaiset, kollegat, esimies ja johto ovat tyytyväisiä hänen panokseensa ja tulokseensa. Työt vastaanottavat henkilöt ovat vastaavasti nuoria sankareita, eivät konkareita. Irtisanottavien valinnan on tehnyt tuore dynaaminen esimies välijohdosta. Hyväveli -menettely haiskahtaa vahvasti.
Näinä päivinä on henkilöstöedustajilla vaikea tehtävä tulkita yhteistoimintalain edellyttämiä tietoja lomautettavien tai irtisanottavien henkilöiden valintaperusteista. Halutessaan hyväveli -systeemi pystyy paljoon toimiessaan maan tavan mukaan.
Harmillisinta on, että pesuveden mukana menneitä lapsia joissain tapauksissa eniten kaipaavat tyhjän päälle jääneet yhteistyökumppanit, joille palvelut ja tuotteet eivät enää vastaa aiempaa tasoa. Yhteistoiminnan tavoite ei toteudu tarkoitetulla tavalla. Siihen voi mennä usko. Sen se korruptio tuo tullessaan.
”Lahja ei vaadi vastapalveluksia, eikä aseta velvoitteita.” (Transparency International). Väittämä ei välttämättä ole totta. Jo edesmennyt ystäväni, Armas, kosi ja otti vaimokseen kauniin kutojan Forssan puuvillatehtaalta, pumpulienkeli Lahjan. Ei se avioelämä kuitenkaan ollut täysin vaateetonta. Voin jopa todistaa, että kyllä se Lahja vaatia osasi.
Hannu TakalaInsinööriliiton asiamies