Seitsemän vuotta se kesti, mutta vihdoinkin Itellan herrat tulivat järkiinsä ja päättivät palauttaa muun muassa kirjeitä, joulukortteja, sanomalehtiä ja sen semmoista kuljettavan yrityksen nimen takaisin Postiksi.
Harva sitä tänä päivänäkään tajuaa, miksi hieno ja helposti suomea ymmärtämättömällekin aukeava Posti aikanaan hylättiin ja mitä nimenvaihdos maksoi, mutta eiköhän olla armollisia ja unohdeta koko typerä episodi.
Pääasia on, että Posti on taas Posti ja ihmiset voivat sopia tapaamisen postin kulmalle niillä harvoilla seuduilla, missä postikonttori on vielä olemassa.
* * *
Poikien kanssa asiaa ruokatunnilla pohdimme ja tulimme siihen tulokseen, että moni yritys ja virasto saisi seurata Itellan esimerkkiä ja muuttaa nimensä ymmärrettävään muotoon. Siinä olisi talkoota pitkäksi aikaa paitsi mainostoimistoille myös Kotukselle, siis Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselle.
Joku varttuneempi tieteenharjoittaja siinä totesi, että eipä häntä nuo vierasperäiset tai muuten oudot firmojen nimet niinkään haittaa. Sen sijaan mies oli närkästynyt sanomalehtien ja TE-palvelujen – siis Työvoimatoimiston, tutummin Työkkärin – julkaisemista työpaikkailmoituksista.
– Niitä saa nykyään kahlata läpi englanninkielen sanakirjan ja sivistyssanakirjan kanssa eikä siltikään aina tiedä, minkälaista työntekijää firma on vailla, hän harmitteli.
* * *
Tottahan tuo on, tai ainakin vähintään toinen puoli. Globalisaatio – siis kansainvälistyminen – on supistanut maailmaa, työvoima liikkuu yhä vilkkaammin, monessa yrityksessä työkieli on vaihtunut suomesta englantiin. Tämä heijastuu myös ammattinimikkeisiin; valitettavasti moni insinöörikään ei enää saa olla insinööri.
Mutta on taustalla muutakin. Välillä tuntuu siltä, että nyky-yhteiskunnassa yritetään kaikin keinoin olla parempia kuin ollaan. Vanhuksista on tullut ikäihmisiä, siivoojista siistijöitä, sairaista terveydenhuollon asiakkaita ja niin edelleen.
Sievänen ei tähän pelleilyyn ole koskaan taipunut. Firman nimi on vaihtunut, mutta käyntikortissa on aina lukenut työmaainsinööri. Se kertoo jämptisti, millaisesta miehestä on kysymys ja mitä hän tekee.
* * *
Aloimme siinä myös kahvitunnilla leikillämme miettiä uusia ammattinimikkeitä vanhoille ammateille. Siitä olisi muuten useampikin AD – siis mainostoimiston taiteellinen johtaja – saanut oivallista oppia, miten kunnon ideariihi polkaistaan käyntiin.
Rivien välistä voi lukea, että lennokasta oli. Pitää paikkaansa. Annoimme ehdotuksille oikein pisteitä. Sieväseltä täyden pistepotin vei Nieminen, joka muisteli, että hänen nuoruudessaan sukeltaja oli sammakkomies, palveli hän sitten pelastuslaitoksen tai armeijan palveluksessa.
– Sen voisi ottaa uudelleen laajempaan käyttöön, on sammakkomies sen verran hieno ja kuvaava nimi sukeltajalle. Ja saman tien kannattaa pohtia, miksi kaivosmies on tylsästi kaivosmies, miksi ei vaikka myyrämies.
