Maanantaiaamuisin puhelimeni ruudulle kilahtaa automaattinen ilmoitus edellisen viikon ruutuajasta. Samalla kun saarnaan perheen teineille liiasta kännykän tuijottamisesta, hyvinvoinnista ja aivojen terveydestä, omat ruutuaikani paukkuvat helposti.
Selittelen itselleni, että teen puhelimella paljon hyödyllisiä asioita: luen uutisia, käytän karttasovellusta navigointiin, hoidan pankkiasioita ja ylläpidän yhteyttä ystäviin, joita arjessa harvoin ehtii tavata. Pidentynyt ruutuaika herättää kuitenkin epäilyksen, onko somen selailu syönyt turhan paljon aikaani.
Digilaitteet ovat osa arkea, ja niissä on valtavasti hyviä puolia. Ihmissuhteita voi ylläpitää ja löytää uusia, ja laitteita voi käyttää monin tavoin oppimisen tukena. Mukavaa viihdettä on helposti saatavilla ja pelaaminen on monille mieleinen harrastus.
Älylaitteiden käytössä on kuitenkin riskinsä, ja erityisesti lasten ja nuorten vielä kehittyvät aivot kaipaavat ruutuajan sääntelyä. Liiallinen ruutuaika syö keskittymiskykyä ja on pois jostain muusta: liikunnasta, unesta, omista mieluisista harrastuksista tai ihmisten kohtaamisesta kasvotusten.
Paastoa parempi on löytää kohtuukäytön rajat.
Kaikki ruutuaika ei ole pahasta, esimerkiksi luovuuttaan voi käyttää videoiden editointiin, piirtämiseen tai kirjoittamiseen. Koukuttavat sosiaalisen median lyhytvideot ovat helppo tapa viihdyttää itseään, mutta aivotutkijoiden mukaan ne ovat keskittymiskyvylle kaikkein haitallisinta verkkosisältöä.
Digitaalinen detox tai digipaasto tarkoittaa taukoa digitaalisten palvelujen ja laitteiden käytöstä. Täydellinen paasto on nykyarjessa vaikea toteuttaa, mutta ainakin muiden kuin välttämättömien asioiden hoitamiseen liittyvä pätkäpaasto kyllä onnistuu.
Kesälomalla jopa täydellinen älylaitteista irrottautuminen on mahdollista. Digipaasto voi parantaa keskittymiskykyä ja hyvinvointia sekä kohentaa mielenterveyttä. Tosin viikon tai parin paasto ei tuo pitkäkestoista muutosta, oli kyse sitten syömisestä tai laitteiden käytöstä. Paastoa parempi ratkaisu olisikin löytää kohtuukäytön rajat, joita voi ylläpitää jokapäiväisessä elämässään.
Lomalla varsinkin tietokoneen ääressä istuvan aivot huutavat hurraata, kun ruutuaika saa jäädä minimiin. Luonnossa liikkuminen on kesällä parhaimmillaan. Se tutkitusti vähentää stressiä ja parantaa mielialaa. Luonnossa jopa masennuksen ja ahdistuksen oireet lievenevät, ja lapsia luontoympäristö auttaa tunteiden hallinnassa.
Melkoinen supervaikutus on myös immuunipuolustuksen vahvistuminen mikrobialtistumisen myötä. Jos luontoliikunta ei ole omaa suosikkipuuhaa, kesä-Suomessa j tekemistä löytyy jokaiseen makuun. Erilaiset kesätapahtumat ja festarit viihdyttävät, ja on aikaa tavata kauempanakin asuvia läheisiä. Myös yksin vietetty laatuaika on ylellisyys, johon arjessa on harvoin mahdollisuus.
Mitä oman ruutuaikani tarkastelu paljasti? Huomaamatta somen selailu on vienyt omaakin aikaani yllättävän paljon. Tähän kiinnitän enemmän huomiota ja keskityn kesäloman aikana muihin asioihin. Ensimmäisenä listalla on yrttipenkin perustaminen pienelle takapihallemme.
Nautitaan kesästä, kukin omalla tavallamme!
Paula Pesonen
Insinööriliiton tutkija
