Insinööri-lehti

Jännä eläin

Ammattikorkeakoulu on jännä eläin. Ketterä kuin kauris mutta välillä niin vilkas ettei ehdi edes huomata, kuinka se on jo hypännyt ihan eri suuntaan kuin missä sen aiemmin näit. Tuollaisen eläimen etenemistä on varsin mielenkiintoista seurata. Se lieneekin suurin syy miksi koulutuksen kentällä olen viihtynyt.

Kehitys on ammattikorkeakoulujen historiassa vakio. Aina on rakennettu uutta. Työelämän tarpeisiin, opiskelijoiden tarpeisiin, alueiden tarpeisiin. Kysyjiä ja tarvitsijoita on riittänyt. Välillä kuitenkin tuntuu, että tukijoita joukossa on aika vähän.

Taaksepäin katsoessa näyttää, että ammattikorkeakoulujen pari ensimmäistä vuosikymmentä keskityttiin rakenteiden kehittämiseen. Oli oppilaitosten perustamista, useita fuusioita, tki-toiminnan ja ylemmän tutkinnon aloittamista. Viimeisin vuosikymmen on tuntunut ennemmin tehostamisen ajalta. Tai kuten kyynikko minussa sanoisi: on lavennettu laatua ja leikattu resursseja.

Olisiko työelämä tehokkaampi, jos tutkinnon hintaa ei hilattaisi alaspäin?

Vaalien alla tulee miettineeksi myös ammattikorkeakoulujen tulevaisuutta. Puolueiden vaaliohjelmia lukiessa vaikuttaa siltä, että ammattikorkeakoulujen tulevaisuus sisältää tutkintojen määrän kasvua. Vähän ehkä myös lisää tki-toimintaa ja jatkuvaa oppimista.

Tässä kohtaa ehkä tuon vilkkaan ja hyppivän eläimen vahvuudet kääntyvät heikkouksiksi. Kun valtio laittaa tilauskirjan määrät suuremmiksi, ammattikorkeakoulut lähtevät toteuttamaan. Hinnalla millä hyvänsä. Ja kun tuotteen hinnasta tarpeeksi höylää pois, alkaa tuote näyttää joltain ihan muulta kuin mitä tilattiin. Näin ei onneksi vielä ole käynyt. Ammattikorkeakoulututkinto löytää hyvin paikkansa työelämästä. Vai onko sittenkin niin, että ammattikorkeakoulu on niin jännä eläin, että se pystyy tuottamaan samaa korkeaa laatua, vaikka hinta laskee vuosittain?

Olen pohtinut, miten pitkään hyvä työllistyminen jatkuu. Mutta ehkä se ei ole oikea kysymys. Ehkä meidän pitäisikin pohtia, olisiko työelämä tehokkaampi, innovatiivisempi ja kilpailukykyisempi, jos tutkinnon hintaa ei jatkuvasti hilattaisi alaspäin. Jos laventamisen sijaan vahvistettaisiin koulutusta. Ei vain tutkintojen määrää vaan myös niiden laatua.

Mielenkiintoistahan tätä on pohtia. Mutta jos veikata pitäisi, sanoisin, että ensi kaudella tilauskirjan määrät nousevat ja tuotteen hinta laskee edelleen. Toivottavasti olen väärässä vähintään siinä, että hinta vaikuttaisi tuotteen laatuun heikentävästi.

Anniina Sippola
Insinööriliiton erityisasiantuntija