Opintonsa aloittaneista insinööriopiskelijoista vain joka neljäs valmistuu ajallaan, selviää Insinööriliiton tekemästä raportista. Kymmenen prosenttia insinööriopiskelijoista keskeyttää opintonsa vuosittain.
Insinööriliitto vaatii lisäselvityksiä ongelman suuruuden ja syiden selvittämiseksi. Opintojen viivästymisen ja keskeyttämisen seuraukset ja syyt on selvitettävä nykyistä perusteellisemmin, jotta epäkohtia voidaan ratkoa.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa on selvä paine koulutusmäärien kasvattamiseen. Valmistuvien insinöörien määrä saataisiin kuitenkin kasvuun lisäämättä nykyisiä sisäänottomääriä, kunhan insinööriopiskelijoiden opinnoissa etenemistä tuettaisiin nykyistä paremmin.
Insinööriopiskelijoista nykyisin vain hieman yli 60 prosenttia suorittaa insinööritutkinnon. Opintonsa keskeyttäneistä osa siirtyy opiskelemaan toista tutkintoa. Osa lopettaa opinnot kokonaan, ja heistä osa päätyy suoraan työttömäksi.
Insinööriopinnot aloittaa vuosittain 8 000–10 000 henkeä. Tutkintoja suoritetaan vuosittain noin 5 000.
– Koska iso osa insinööriopiskelijoista keskeyttää opintonsa, olisi järkevämpää ja kustannustehokkaampaa tehostaa koulusta eli lisätä valmistuneiden määrää aloituspaikkojen lisäämisen sijaan, sanoo Insinööriliiton ekonomisti Paavo Hurri.
Opinnot venyvät
Opinnot pitkittyvät usein tekniikan alalla. Vain joka neljäs opiskelija valmistuu tavoiteajassa. Ict-alalla tavoiteajassa valmistuu alle viidennes opiskelijoista. Viiden vuoden jälkeen tekniikan alalla on valmistunut hieman yli 40 prosenttia opiskelijoista. Ict-alalla vain joka kolmas on valmistunut viidessä vuodessa.
Noin kymmenen prosenttia insinööriopiskelijoista keskeyttää opintonsa kokonaan vuosittain. Se tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Tekniikan alojen ja ict-alan perustutkintokustannukset olivat vuonna 2019 yhteensä noin 200 miljoonaa euroa. Opintonsa keskeyttäneet aiheuttavat yhteiskunnalle vuosittain siis noin 20 miljoonan euron kustannukset.
– Ei ole nuorenkaan kannalta järkevää, että hän joutuu aloittamaan opinnot, joita ei halua tai pysty suorittamaan loppuun, Hurri sanoo.
Liitto kokoaa keinoja
Ilmiöiden taustasta on Insinööriliiton tutkijoilla valistuneita arvauksia, mutta he penäävät ammattikorkeakouluilta lisää tutkimuksia alan vaihtamisen, opintojen viivästymisen ja keskeyttämisen syistä. Tiedon avulla voidaan vähentää turhia kustannuksia ja kohdistaa resursseja oikeisiin asioihin.
– Yksi keskeyttämisiin johtava tekijä voi olla opintojen vaikeus. Hakijoilla voi olla väärä kuva opiskeltavasta alasta, joten opinnot eivät vastaakaan alkuperäisiä odotuksia, Hurri sanoo.
Insinööriiitto ajaa jo nyt toimia, jotka todennäköisesti edistävät opiskelijoiden valmistumista. Liitto kehottaa ammattikorkeakouluja kehittämään valintakokeita motivaation varmistamiseksi, toista astetta ja korkeakouluastetta kehittämään opinto-ohjausta ja korkeakouluja tukemaan opintojen loppuun saattamista.
Teksti: Janne Luotola
Kuvat: Santeri Viinamäki /CC 4.0 ja Janne Luotola
