Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa Suomen talouskasvuksi tänä vuonna 1,3 prosenttia ja ensi vuonna 1,1 prosenttia, mikä on 0,1 ja 0,4 prosenttiyksikköä viimekeväistä ennustetta vähemmän.
Työllisyysasteen kasvu hidastuu. Työllisyyskehitys jää vaatimattomaksi koko ennustejaksolla. Työllisyysaste nousee kuluvana vuonna 72,6 prosenttiin ja ensi vuonna 72,7 prosenttiin. Työttömyysasteen ennustetaan painuvan 6,6 prosenttiin tänä vuonna ja pysyvän samalla tasolla vuonna 2020.
Hallituksen vuoteen 2023 mennessä tavoitteleman 75 prosentin työllisyysasteen toteutumista on vaikea arvioida, koska hallituksen tavoite on rakenteellinen. Jos työllisyysaste jää tavoitteesta kansainvälisen talouden heikon kehityksen vuoksi, sitä ei lasketa poikkeamaksi rakenteellisesta tavoitteesta.
Sekä yksityinen että julkinen kulutus kasvavat kuluvana vuonna vain noin prosentin. Ensi vuonna julkinen kulutus kasvaa muun muassa uuden hallituksen päätösten takia. Uusi hallitus pitäytyy edeltäjänsä veropoliittisissa linjauksissa, joten myöskään verotulot eivät riitä kuromaan julkisen talouden alijäämää umpeen.
Vienti kasvaa tänä vuonna ennakoitua nopeammin, neljä prosenttia, ja ensi vuonna vielä kaksi prosenttia. Kone- ja laiteinvestoinnit sekä t&k-investoinnit kasvavat toista vuotta. Silti Suomeen investoidaan vähemmän kuin moniin kilpailijamaihin. Investointiasteen kasvattamiseksi julkinen sektori voi tehdä infrastruktuuri-investointeja sekä t&k-satsauksia.
Kansainvälisen talouden kehitystä varjostavat kauppasota, Brexit, Kiinan elvytyksen vaimeat tulokset ja autoteollisuuden vaikeudet, jotka ovat suistamassa Saksan taantumaan.
Kuva: Elena Noeva /Mostphotos
