Liiton mielestä työelämälähtöinen tohtorikoulutus tarjoaisi ratkaisuja moniin Suomen haasteisiin, täydentäisi suomalaista korkeakoulujärjestelmää ja veisi maan ammattikorkeakoulujen koulutuspolkua lähemmäksi eurooppalaisia verrokkeja.
– Ministeriön tulee aloittaa koulutuksen valmistelu yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa välittömästi. Uusi koulutus vahvistaisi Suomen TKI-tavoitteiden saavuttamista ja elinkeinoelämän kilpailukykyä, puheenjohtaja Samu Salo sanoo.
Salon mukaan Insinööriliitto on jo pitkään hakenut ammattikorkeakouluille kunnon mahdollisuuksia käyttää koko potentiaaliaan alueensa elinkeinoelämän ja yritysten tukemisessa.
– Uskon, että työelämälähtöisten tohtoritutkintojen tuominen ammattikorkeakoulujen koulutusrepertuaariin veisi yritysten TKI-toimintaa uudelle tasolle, hän sanoo.
Ammattikorkeakoulujen tohtorikoulutuksessa pääpaino olisi yritysten tarpeissa ja työelämälähtöisessä toteutuksessa. Tieteen tarpeet ja tutkimuksen riippumattomuuden Salo jättäisi suosiolla yliopistoille, joiden toiminnassa ne ovat keskeisessä roolissa.
– Uudella tohtorikoulutuksella olisi merkittävästi erilainen profiili kuin nykyisin tarjolla olevilla jatkotutkinnoilla. Ammattikorkeakouluilla on jo nyt ylempien amk-tutkintojen kautta luotu hyviä käytäntöjä esimerkiksi yrityssalaisuuksien huomioon ottamisessa, kun opiskelijat tekevät yrityksille opinnäytetöitään, Salo jatkaa.
Erityisasiantuntija Anniina Sippolan mielestä tohtorikoulutus on ammattikorkeakoulutuksen puuttuva palanen, joka täydentää niiden toiminnan kattamaan koko korkeakoulutuksen polun.
– Oma tohtorikoulutus myös vahvistaa ammatillisen, työelämälähtöisen korkeakoulutuksen opetuksen profiilia, kun esimerkiksi yliopettajiksi voidaan valita ammatillisen polun käyneitä tohtoreita. Tällaiset henkilöt ovat jo oman koulutuspolkunsa aikana omaksuneet ammattikorkeakouluille ominaisen tekemisen kulttuurin, Sippola toteaa.
Ammattikorkeakoululain mukaan yliopettajalla tulee olla lisensiaatin tai tohtorin tutkinto. Myös kasvavaan TKI-toimintaan tarvitaan jatkotutkinnon tehnyttä henkilöstöä.
Samalla henkilöstön tulee kuitenkin toteuttaa ammattikorkeakouluille ominaista, työelämäriippuvaista toimintaa. Myös ammattikorkeakoulujen työskentelykulttuuri on erilainen: Kulttuurissa korostuvat muun muassa tiimityöskentely ja organisaation tavoitteet tutkijan tavoitteiden sijaan.
– Työelämälähtöinen tohtorikoulutus tarjoaa hyvän mahdollisuuden kasvattaa yritysten tohtorikoulutettujen määrää. Yamk-koulutuksessa hyväksi todettu opiskelu työn ohessa kasvattaa yrityksen henkilökunnan osaamista. Samalla yrityksen TKI-toiminta kasvaa ja kehittyy yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa, sanoo erityisasiantuntija Miihkali Härkönen.
Monissa Euroopan maissa ammattikorkeakouluilla on oikeus kouluttaa tohtoreita. Suomessa ammatillisen, työelämälähtöisen tohtorikoulutuksen aloittaminen vahvistaisi ammatillisen polun profiilia, parantaisi yritysten henkilöstön osaamista ja kasvattaisi Suomen panostusta TKI-toimintaan.
Kuva: Elena Noeva /Mostphotos
