Insinööri-lehti

Lentämisen hauskuus ja hyöty

Lentäminen on hauskaa. Lentolupakirja taskussa pääsee yläilmoihin maisemia ihailemaan – joko yksin tai yhdessä kaverien tai perheen kanssa. Huviin voi myös yhdistää hyödyn. Näin tekee kuopiolainen Matti Hukkanen. Hän osallistuu vapaaehtoiseen etsintä- ja metsäpalotorjuntaan.

Kuopion Lentäjissä on parisataa jäsentä. Mukaan mahtuu sekä miehiä että naisia, myös insinöörejä. Yhdistävä voimakas tekijä on kiinnostus lentämiseen.

Matti Hukkasella on ollut lentolupakirja jo 19 vuotta. Hän kertoo olleensa kiinnostunut lentämisestä pikkupojasta lähtien. Kun vihdoin ajan ja talouden puolesta oli mahdollista, hän hankki lentolupakirjan.

– Ei ole harmittanut yhtään, Hukkanen myhäilee suu messingillä.
Hänen mielestään huvi on tärkeää, mutta aina ei jaksa kiertää Puijon tornia tai näyttää tuttaville mökkirantamaisemia ilmasta käsin.

– Pelastustoiminta tuo tiettyä tarkoitusta ja ryhdikkyyttä lentämiseen, Hukkanen toteaa.
Kuopion Lentäjät ovatkin aktiivisesti yhteistyössä muun muassa Suomen Lentopelastusseuran, Karjalan lennoston, poliisin, Pohjois-Savon pelastuslaitoksen ja Kuopion Järvipelastajien kanssa.

Uusi kone jouluksi

Kuopion Lentäjät on viimeisen kymmenen vuoden ajan pommittanut joulupukkia kirjeillään. Toivelistalla ykkösenä on ollut saada nykyaikaisempaa lentokalustoa kerholaisten käyttöön. Uusi Cessna saapuikin sopivasti ennen joulua USA:sta Tanskaan. Koneen kasaamisen ja perusteellisen tarkastuksen jälkeen se lennettiin Ruotsin kautta kotikentille.

– Vihdoin viime syksynä alkoi kuulua huhuja, että toiveet oli otettu vastaan, kertoo kerhon aktiivi Hukkanen.

Uusi karhea Cessna 172 SP Skyhawk oli rullattu ulos tehtaasta vuonna 2002, mutta sillä oli lennetty USA:ssa vain 69 tuntia. Konetta oli säilytetty hallissa ja huollot oli tehty ohjekirjojen mukaan.

Koneen ohjaamo on niin kutsuttua ”late Cessna” -tyyliä eli mittarit ovat analogisia viisarinäyttöisiä. Modernimpi versio digitaalisine viisareineen ja kuvaruutuineen olisi aiheuttanut Hukkasen mukaan lentäjille mittavan koulutus- ja harjoittelujakson, jotta olisi opittu toimimaan uudessa ympäristössä.

Jatkuvaa koulutusta

Kuopion Lentäjät järjestää jäsenilleen jatkuvaa koulutusta paitsi itse lentämisessä niin myös etsintä-, pelastus- ja palovalvontalentämisessä yhdessä Suomen Lentopelastusseuran ja viranomaisten kanssa.

Toukokuun lopulla järjestetty kolmipäiväinen lentopelastuskurssi toimi samalla vapaaehtoisen lentopelastuksen jatkokurssina. Kuopion pääharjoituksissa opittiin paitsi ilma-, vesistö- ja maastoetsintää sekä palolentokoulutusta myös johtamista hätätilanteissa. Konekalustona oli Rissalan SAR (Search and Rescue) -tukikohdan käytettävissä oleva lentokalusto ja muiden tukikohtien tuomaa omaa lentokalustoa.

Kuopion Lentäjien uusi Cessna oli ollut kuitenkin niin ahkerassa käytössä, että sen huoltojakso täyttyi ja kone joutui määräaikaishuoltoon juuri ennen harjoitusta.
– Turvallisuudesta ei tingitä, vaikka olisi ollut mieluisaa käyttää uutta konetta tositoimissa ja antaa muidenkin kerhojen pilottien päästä uuden koneen ohjaimiin, Hukkanen kertoo.

Perjantaista sunnuntaihin kestävään koulutukseen osallistui noin 30 vapaaehtoisen lentopelastuspalvelun lentäjää, tehtävänjohtajaa ja tähystäjää. Kurssille osallistui erityisesti Pohjois-Savon sekä Itä- ja Kaakkois-Suomen tukikohtien vapaaehtoisia. Kurssin aikana lentokoneilla tehtiin noin 30 harjoituslentoa.

– Lennoilla harjoitettiin lentäjien ja tähystäjien taitoja, kohteen etsimistä maastosta ja vesialueelta sekä yhteistyötä viranomaisten kanssa ja pelastusmiehistön opastusta pelastettavan kohteen luokse, Hukkanen kertoo.

Todellisiin etsintätehtäviin päästiin kurssin viimeisenä päivänä, kun harjoituslennon aikana poliisilta tuli tilaus henkilöetsintään.
Vapaaehtoiset lentopelastajat ovat hälytysvalmiudessa toukokuun alusta syyskuun loppuun.

– Lentäjille ja tähystäjille on jaettu viikkovuorot, joten kaksi-kolme kertaa kesässä saa päivystää. Ja henkilöetsintälentoja tulee noin viisi kappaletta vuodessa.
Esimerkiksi viime vuonna tuli SAR-hälytyksiä viisi kappaletta ja niistä kaksi etsintää johti etsittävän henkilön löytymiseen. Muissa tapauksissa etsittävä oli löytynyt ennen kuin kone ennätti etsintäalueelle.

Metsäpalojen etsintä on mittavampaa toimintaa. Silloin lennetään tiettyä valvontareittiä pitkin ja tähyillään mahdollisia metsäpalon alkuja. Kerholla on kaksi valvontareittiä lennettävänä. Metsäpalovaroitusten aikana lennetään parhaimmillaan neljä valvontakierrosta päivässä. Yhteen kierrokseen menee noin kaksi tuntia aikaa.

Teksti: Ilona Mäenpää, Insinööriliitto
Kuva: Mikko Maliniemi