Perlos tuli, kasvoi ja lähti. Mikä on Perloksen perintö ja muovialan tilanne Pohjois-Karjalassa tänään?
Muoviteollisuuden romahdus oli Pohjois-Karjalalle kova isku, sanoo vastuualueen päällikkö Hannele Jokiniemi Joensuun TE-keskuksesta, jossa hän vastaa työllisyys- ja yrittäjyysasioista.
Muoviteollisuus oli merkittävä työllistäjä alueella pitkään. Sen romahtaminen toi tullessaan irtisanottuja ja lomautettuja. Lomautettuja on nykyisen rahoituskriisin
johdosta tulossa lisää 1 000 entisten 2 000 lisäksi.
Jokiniemi kokee myös taantuman uhkaavana. Pohjois-Karjalassa on maan korkein työttömyysaste eli yli 16 prosenttia. Lama tulee seudulle viiveellä ja viipyy vientiteollisuuden puutteen takia myös pitempään kuin muualla.
Kuvateksti: Hannele Jokiniemi vastaa työllisyys- ja yrittäjyysasioista Joensuun TE-keskuksessa.
Työttömäksi jäävien uudelleensijoittaminen on tässä taloustilanteessa vaikeaa. Työmarkkinavalmiuksista olisi Jokiniemen mielestä kuitenkin pidettävä kiinni
eikä päästettävä ihmisiä eläkkeelle niin vaan.
– Vaihtoehtona lomautuksille tarjoamme täsmäkoulutusta ja irtisanotuille muutoskoulutusta, Jokiniemi painottaa. Tukea koulutuksen järjestämiseen on nyt TE-keskuksissa tarjolla, jos työnantajat vain haluavat siihen ryhtyä.
– Ihmisiä on kuitenkin vaikea kannustaa uskomaan, että kaikkia vielä tarvitaan parin vuoden kuluttua. Pelkona on, että nuoret silloin äänestävät jaloillaan.
Tosin muuttohalukkuutta ei Jokiniemen mukaan liiemmin ole ollut. Perlokselta
irtisanotuista lähti vain vajaa 10 prosenttia työnhakuun muualle. Ammatillista
jatkokoulutusta kotipaikkakunnalla on pidetty mielekkäämpänä vaihtoehtona.
Erityisesti ammattikorkeakouluun lähti opiskelemaan useampi kymmenen
irtisanotuista.
– Irtisanotut ovat olleet keski-iältään alle 40-vuotiaita, joten koulutukseen ja yrittäjäksi hakeutuminen on ollut heille luontevaa. Yrittäjyys onkin alkanut kiinnostaa, vaikka Pohjois-Karjalassa on perinteisesti ollut vahva palkkatyöperinne.
Niinpä nyt pyritään rakennemuutoshankkeilla markkinoimaan yrittäjyyttä. Yrittäjäkoulutusta on tarjolla lyhyempinä ja pitempinä kursseina, starttirahaa on jaossa, yrityshautomoissa kannustetaan yrittäjiä. Myös Finnveralta saa lainaa pien – ja naisyrittäjyyden edistämiseksi.
Jatkuvia uhkakuvia kuitenkin riittää: miten käy lisälomautettujen, miten Uimaharjun
sellutehtaan tuotantoseisokki vaikuttaa, miten sahat selviävät taantumassa,
miten metsäkoneteollisuus elpyy.
Jokiniemen mukaan myönteisiäkin asioita tapahtuu: Ilomantsissa käynnistyy
kultakaivos, Kainuun Talvivaaran kaivos työllistää myös Pohjois-Karjalan työvoimaa,
matkailuelinkeino on ollut nousussa ja Pielisen Karjala kiinnostaa.
– Ilo elää Karjalassa onneksi vielä, ja vaikeuksissa on maakunnan toimijoille syntynyt vahva yhdessä tekemisen meininki, Jokiniemi sanoo. Hän uskoo sen tasoittavan globaalin muutoksen nurjia puolia.
Elinvoimaisuudesta on osoituksena muun muassa paluu juurille. Joensuun
yliopistoon perustettu karjalan kielen professuuri vahvistaa karjalan kielen ja
perinteen tutkimusta. Ortodoksisen uskonnon elinvoimasta on osoituksena rakenteilla
oleva ortodoksinen kulttuurikeskus. Maakunnan varsin monipuolinen
elinkeino- ja koulutusrakenne tarjoaa hyvän perustan yrityksille kasvaa ja kehittyä.
Tiedepuistossa muhii
Perloksen aikana syntynyttä muoviosaamista jalostetaan yhä edelleen. Joensuun
Tiedepuiston ohjelmissa on klusterikohtaisia kehitysohjelmia muun muassa metalli-,
muovi- ja puuteollisuuden yhteensovittamiseksi. Mukana on yrityksiä, yliopisto ja ammattikorkeakoulu sekä yrityshautomo.
Nouseeko näistä kehityshankkeista uusia nokioita, jää nähtäväksi.
Tavoitteet ovat kuitenkin korkealla. Carelian Business Booster 2010 -kasvuohjelman
tavoitteena on pohjoiskarjalaisten metalli-, muovi-, puu-, kivi-, kumi- ja pk-yritysten sekä niiden verkostojen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman sekä kasvuohjelman liitännäishankkeiden Koupan ja Tukean kanssa. Kasvuohjelman tavoitteena on saada mukaan 175 osallistujayritystä, näihin 50 prosentin liikevaihdon kasvu ja 350 uutta työpaikkaa vuoteen 2010.
Perloksen raunioilla uusia yrityksiä
Perloksen ylempien toimihenkilöiden luottamusmies, insinööri Mika Mehtonen
tuli Perlokselle Joensuuhun heti valmistuttuaan muovi-insinööriksi vuonna 1990. Nyt hän vastaa projektipäällikkönä erilaista uusiin tekniikoihin liittyvästä tutkimus- ja tuotekehitysprojekteista kännyköiden mekaanisten osien valmistuksessa.
Perloksen raunioille syntyi hyvin nopeasti sen entisten avainhenkilöiden perustamina useita yrityksiä. Perloksen anhoissa tuotantotiloissa on tällä hetkellä uokralla yksi sen entisten työntekijöiden perustamaa yritys, Kaptas. Perloksen lisäksi Mekania, Valukumpu,
Muuntosähkö, Enpower ja Kaptas toimivat samassa kiinteistössä. Osa yrityksistä
hyödyntää tuotannossaan Perloksella saamaansa osaamista: automatiikkaa ja ruiskuvalua.
Kuvateksti: Mika Mehtonen on ollut Perloksen leivissä valmistumisestaan lähtien vuonna 1990.
Mehtoselle on päivämäärä 16.1.2007 jäänyt ikuisesti mieleen.
– Mikään ei enää hetkauta, niin voimakas yllätys kaikille oli elinvoimaisen tuotannon alasajo!
Vanhasta Perloksesta jäljellejääneessä nykyisessä Perloksessa on noin 100 työntekijää
Helsingin, Tampereen, Turun ja Joensuun toimipisteissä.
– Esimerkiski tuotekehitys jäi Suomeen, sillä suurin asiakas Nokia on Suomessa.
Mutta kauanko se pysyy täällä, sitä ei kukaan tiedä, Mehtonen tuumaa. Tulevaisuus on siis edelleen epävarmaa, vaikka juuri nyt on töitä. Työnsaanti on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa, jos työttömäksi jää.
Kaptas innovoi
Tuotantojohtaja Kari Sinkkonen ja toimitusjohtaja, insinööri Pertti Tykkyläinen
ovat tyytyväisiä oloonsa yrittäjinä. Heille Perloksen lähtö merkitsi uuden
elämän alkamista. Kahden vuoden kokemuksen jälkeen elämä alkaa nyt olla
helpompaa.
Kuvateksti: Pertti Tykkyläinen ja Kari Sinkkonen ovat entisiä perloslaisia ja nykyisin tyytyväisiä yrittäjiä.
Sinkkonen tottui monien komennustensa aikana ulkomailla itsenäiseen toimintaan
ja ajatteluun. Hän myös tajusi suomalaisen osaamisen laadun.
– Kyllä meillä osaamista löytyy. Sinkkonen painottaa.
Hänestä tuntuu karmealta se, että osaaminen nyt valuu muualle.
– Se on myös haaste meille, Pertti Tykkyläinen sanoo. Pitää olla innovatiivisempi
ja halvempi kuin kiinalaiset.
Mitenkäs tämä sitten on mahdollista?
– Kappaletavaratuotannossa, mitä mekin teemme, automatisointi on meillä
niin korkeatasoista, että se korvaa moneen kertaan ihmiskäden työn.
Nuorille yrittäjäksi aikoville Sinkkonen ja Tykkyläinen antavat viestin: ensin
vieraan töihin kokemusta saamaan, sitten oman yrityksen pyörittäjäksi.
Teksti: Ilona Mäenpää
Kuvat: Johanna Kokkola
