Ylemmät toimihenkilöt YTN:n mukaan Suomen Yrittäjien on turha syyttää muita siitä, että järjestäytymättömät yritykset eivät voi soveltaa työehtosopimusten paikallista sopimista koskevia kohtia.
– Järjestäytymättömille työnantajille oli tarjolla tarkalleen samanlainen mahdollisuus paikalliseen sopimiseen kuin järjestäytyneillekin. SY kuitenkin hylkäsi itse tämän mahdollisuuden, koska se pelkäsi joutuvansa neuvottelemaan järjestäytyneiden työntekijöiden kanssa, YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi sanoo.
Suomen Yrittäjät julkaisi tänään 2. kesäkuuta ”selvityksen” paikallisen sopimisen edistymisestä kilpailukykysopimuksen perusteella. Selvityksessä on tarkasteltu kuutta työehtosopimusta.
Selvityksessä valitetaan, että paikallinen sopiminen ei kilpailukykysopimuksen yhteydessä paperilla paljon edennyt. Toinen pahoittelunaihe on edellä mainittu paikallisen sopimisen vaikeus.
– Tästä on turha marista, ongelma on itse aiheutettu. Pitää katsoa peiliin, löytyykö vastaus sieltä, Kauppi toteaa.
SY:n selvityksessä YTN:n sopimuksista tarkastelun kohteena oli tietotekniikan palvelualan sopimus. Kauppi myöntää, että sen osalta paikallisen sopimisen mahdollisuudet eivät juuri laajentuneet.
– Arvostellessa on toki hyvä huomata, että sopimukseen sisältyi jo ennestään hyvin laajat paikallisen sopimisen mahdollisuudet palkankorotuksen suuruudesta, säännöllisestä työajasta, ylitöiden tarkastelujaksosta, varallaolon ehdoista, lomautusjärjestelyistä ja monesta muusta asiasta, hän sanoo.
Kaupin mukaan tietotekniikan palvelualan sopimuksessa selviytymislauseke myös mahdollistaa palkkoihin koskemisen, vaikka SY:n selvitys antaa ymmärtää selvitymislausekkeen jääneen lähes kuolleeksi kirjaimeksi.
Hänen mielestään SY:n selvitys ei tuo mitään uutta keskusteluun paikallisesta sopimisesta.
– Pikemminkin se vain vaan hämärtää keskustelua. YTN:n työehtosopimuksissa on hyvin laajat paikallisen sopimisen mahdollisuudet, mutta niitä käytetään varsin vähän.
– Kokemuksemme mukaan paikallisen sopimisen keskeisin este on, että puuttuu paikallinen tahto, taito tai tarve. Ja mitään niistä ei voi lainsäädännöllä edistää, Kauppi muistuttaa.