Suoraa yritystukea myönnettiin Tilastokeskuksen mukaan 1,1 miljardia euroa vuonna 2024. Myönnettyjen tukien määrä laski 6,9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kuitenkin tki-tukien määrä kasvoi ja oli yli puolet kaikista tuista.
– Se on oikea suunta, mutta panostuksia tarvitaan lisää. Suomella on vielä saavuttamatta tavoite, että neljä prosenttia bruttokansantuotteesta käytettäisiin uuden kasvun luomiseen, sanoo Insinööriliiton ekonomisti Paavo Hurri.
Hurri muistuttaa, ettei tukien tarkoitus ei ole ylläpitää olemassa olevaa toimintaa, vaan niiden tulee luoda kasvua.
Useat ammattikorkeakoulut tekevät yritysten kanssa erilaisia tutkimus- ja kehityshankkeita, joissa kokeillaan uudenlaisia teknisiä sovelluksia ja selvitetään kaupallisia mahdollisuuksia.
– Tukien olisi hyvä tukea yritysten ja ammattikorkeakoulujen välistä tki-yhteistyötä. Ammattikorkeakouluissa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia.
Noin puolet tukia saaneista yrityksistä oli palvelualojen yrityksiä. Hurrin mukaan palvelualoilla on Suomessa selvästi eniten mahdollisuuksia tehostaa toimintaansa.
– Palvelualoilla, kuten informaatio- ja viestintäalalla sekä ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa, on paljon kasvupotentiaalia, jota kannattaa tukea.
Vuonna 2024 valtion tai EU:n myöntämää yritystukea sai liki 15 000 yritystä. Lähes 11 000 niistä oli mikroyrityksiä, yli 2 000 pieniä, 860 keskikokoista ja 750 suuryritystä.
– Jos tuet osuvat maaliinsa, mikro- ja pienyritykset kasvavat. Yrityksillä pitää olla myös kasvuhalukkuutta ja laajenemissuunnitelmia kotimaan ulkopuolelle.
