Insinööri-lehti

Vetäytyykö tuotanto Kiinasta

Kokonaiskustannukset huomioon ottaen Aasia ei enää ole aina edullisin valmistuspaikka. Kiinassa tehdyn valmistuksen kokonaiskustannukset ovat yllättävän suuret.

– Vaikka tuotannon työvoimakustannukset ovat Kiinassa matalat, ne muodostavat vain osan kokonaiskustannuksista, sanoo tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö ETLAsta.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn julkaisema kirja Mysteeri avautuu: Suomi globaaleissa arvoverkostoissa vetää yhteen laajan eri toimialoja koskeneen tutkimushankkeen yli 20 osatutkimusta. Mukana oli globaaleja vientimarkkinoille keskittyviä yrityksiä.

Tutkimuksissa tuli esiin, että vain harvat yritykset ovat tuotannonsiirtoa koskevissa laskelmissaan ottaneet huomioon kokonaiskustannukset. Sisäisten palvelujen kustannukset ylittävät usein kokoonpanokustannukset.

– Monissa tuotteissa myynti, markkinointi, tuotekehitys, suunnittelu ja jakelu muodostavat suuremman kuluerän kuin kokoonpano, Ali-Yrkkö sanoo.

Brändi, tuotemerkit, patentit ja muu aineeton omaisuus sekä jakelukanavat luovat yhä suuremman osan kulutustavaroiden arvosta, erityisesti kulutuselektroniikassa.

Globaaleissa arvoverkostoissa työtehtävät ovat hajautuneet maailmalle. Maat eivät enää erikoistu toimialoihin vaan yhä enemmän työtehtäviin ja toimintoihin.

Tuotannon palaaminen Eurooppaan ei Ali-Yrkön mukaan kuitenkaan vielä ole trendi, vaikka joitakin yksittäisiä tapauksia onkin. Tällä hetkellä tuotantoa siirtyy Kiinan itärannikolta sisämaahan ja myös Kiinasta Vietnamiin alempien työvoimakustannusten takia. Afrikkaan siirtyminen edellyttää siellä suurempaa yhteiskunnallista vakautta.

Mielenkiintoista Ali-Yrkön mukaan sen sijaan on se, miten jokin uusi teknologia voi tulevaisuudessa muuttaa arvoketjut täysin. Esimerkkinä hän mainitsee 3D-printtauksen.

– Mahdollisesti tulostamme tulevaisuudessa lähikorttelin kivijalkatehdaskaupassa metallia, puuta ja keramiikkaa tarpeen mukaan. 3D-tulostusta hyödynnetään nimenomaan silloin, kun tarvitaan pieniä sarjoja tai täydellistä räätälöitävyyttä.

– Esimerkiksi tulevaisuuden suksisauvat voisivat olla sellaisia, joissa kahvaosa tehdään kaupassa täysin asiakkaan omaan käteen sopivaksi, sen sijaan sauvan putkiosa olisi valmistettu perinteisin tavoin, hän ennakoi.

3D-printtaus, joka tekee mahdolliseksi muun muassa huimat materiaalisäästöt, on jo käytössä muun muassa lentokone- ja lääketeollisuudessa.

Teksti: Ilona Mäenpää