Viime vuonna työuraeläkettä haki koko maassa vasta 19 henkilöä, joista myönteisen päätöksen sai kolme henkilöä.
– Työuraeläkkeen todellisen suosion näkee vasta vuosien päästä, sanoo Eläketurvaturvakeskuksen erikoistutkija Jyri Liukko.
Tutkija uskoo, että pienen suosion syynä on työkyvyttömyyseläkettä pienempi taso. Työeläke ei kerry enää työuraeläkkeen aikana, jolloin työeläkkeestä tulee pienempi kuin jos työssä jaksaisi vanhuuseläkeikään asti.
Pienen hakumäärän syyksi Liukko lukee myös sen, että eläkemuotoa voi saada toistaiseksi vain kolmen kuukauden ajan. Suosio kasvanee, kun vanhuuseläkeiän alaraja nousee vuosittain kolmella kuukaudella. Vuodesta 2025 lähtien työuraeläkkeen ikäraja on aina kaksi vuotta alinta vanhuuseläkeikää alempi, mikä tekee varhennusmahdollisuudesta selvästi nykyistä houkuttelevamman.
Eläketurvakeskuksen kyselytutkimuksessa kahden vuoden varhennusmahdollisuus tuntuu vastaajista houkuttelevalta. Joka viides niistä, jotka arvioivat, etteivät pysty terveytensä takia jatkamaan töissä vanhuuseläkeikään asti, vastaa aikovansa hakea työuraeläkettä.
Viime syksystä asti haettavissa ollut työuraeläke on tarkoitettu lyhytaikaiseksi eläkereitiksi vanhuuseläkeikään asti. Tänä vuonna työuraeläkkeen avulla eläkkeelle siirtymistä voi varhentaa työuraeläkkeen avulla vain kolme kuukautta.
Ehdot työuraeläkkeen saamiseksi ovat tiukat. Takana täytyy olla vähintään 38 vuotta fyysisesti tai henkisesti raskasta päätoimista työtä. Raskaan työn kriteerit on määritelty tarkkaan, eikä mitään ammattia lasketa automaattisesti raskaaksi. Eläkettä haetaan eläkeyhtiöstä, ja hakemukseen tarvitaan työterveyshuollon lausunto.
