Hyvin toimivaa työterveyshuoltoa ei saa romuttaa sosiaali- ja terveyshuollon palvelurakenneuudistuksessa. Jokaiselle työssä olevalle tulee jatkossakin turvata hyvin toimivat, moniammatilliset ja nykyaikaiset työterveyspalvelut, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.
Akava on seurannut huolestuneena julkisessa keskustelussa esillä olleita malleja, joissa työterveyshuoltoa ja sen rahoitusta on käsitelty osana sote-uudistusta. Työterveyshuollon on myös väitetty rapauttavan muuta perusterveydenhuoltoa houkuttelemalla lääkärit pois terveyskeskuksista ja siten asettavan kansalaiset eriarvoiseen asemaan palveluiden saatavuudessa.
– Terveydenhuoltoa ei pidä pyrkiä tekemään yhdenvertaiseksi siten, että heikennetään tavallisten työntekijöiden jo olemassa olevia, hyvin toimivia työterveyspalveluita. Kansalaisten yhdenvertaisuutta terveydenhuollossa ei paranneta myöskään siten, että estetään terveydenhuollon henkilöstöä hakeutumasta haluamiinsa tehtäviin, huomauttaa lakimies Paula Ilveskivi, jonka vastuualueeseen kuuluvat työterveysasiat.
Julkisuudessa on esitetty väitteitä, joiden mukaan työssä käyvän väestön terveyshuoltoa rahoitetaan verovaroin. Todellisuudessa työterveyshuoltoa rahoittavat työnantajat, palkansaajat ja yrittäjät. Valtion osuus rahoituksesta on pieni ja se kohdentuu yrittäjien ja maatalousyrittäjien työterveyshuollon kustannuksiin.
– Terveyspolitiikan ja palvelujärjestelmän kehittäminen tulee suunnata työterveyshuoltoa heikommin toimiviin järjestelmiin. Työterveyshuolto on syytä pitää erillään sote-uudistuksesta, Ilveskivi sanoo.
Työterveyshuollon painotusta on suunnattava entistä enemmän työntekijöiden hyvinvoinnin ja työkyvyn tukemiseen. Akavan näkemys on, että jokaiselle työssä käyvälle tulee jatkossakin turvata ennaltaehkäisevät terveyspalvelut ja työnantajilla tulee säilyä mahdollisuus järjestää työntekijöilleen sairaanhoitoa työterveyshuoltona.
Työntekijöiden hyvinvointi ja jaksaminen ovat tärkeässä asemassa myös työura- ja eläkeneuvotteluissa, Akava muistuttaa. Työterveyshuollon sairaanhoito pyrkii nimenomaan ylläpitämään palkansaajien työkykyä sekä havaitsemaan varhaisia kuntoutustarpeita.
– Työssä selviytymisen vaikeudet osataan havaita siellä, missä työntekijät kohdataan. Tähän ei muussa terveydenhuollossa ole mahdollisuuksia. Nopeasti saatu hoito on sekä työntekijän että työnantajan etu. Näin vältytään pitkäaikaisilta sairauspoissaoloilta ja edistetään työntekijän nopeaa toipumista, Ilveskivi toteaa.
