Palkansaajien kokemukset työelämän laadusta ovat parantuneet edellisistä vuosista, selviää työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrista.
Työllisyyden ja oman työpaikan taloudellisen tilanteen odotetaan kehittyvän entistä parempaan suuntaan. Arviot työn ja työnteon mielekkyyden muutoksista ovat myönteisempiä kuin pitkään aikaan.
Avoimuus ja tasapuolinen kohtelu työpaikoilla ovat 2000-luvulla kehittyneet parempaan suuntaan, ja suurin osa palkansaajista kokee arvostusta työyhteisössään. Kuitenkin 38 prosenttia palkansaajista koki, että omalla työpaikalla työn määrä ei jakaudu tasapuolisesti.
Yli 50 työntekijän organisaatioissa reilu puolet piti työmäärää epätasaisesti jakautuneena. Mikroyrityksissä osuus oli 27 prosenttia ja 10–49 henkilön työpaikoilla 36 prosenttia.
Työskentely tiukkojen aikataulujen mukaan tai hyvin nopealla tahdilla on yleistä. Kolmannes tekee näin päivittäin ja toinen kolmannes viikoittain. Kiire on yleisintä kunnissa.
Muutokset työn rasittavuudessa ovat pieniä. Runsas kolmannes kokee työnsä fyysisesti raskaaksi. Henkinen rasitus on fyysistä yleisempää. Tästä kertoo jopa 60 prosenttia palkansaajista. Sekä henkisesti että fyysisesti raskaana työtään pitää 23 prosenttia palkansaajista.
Työkyvyssä työ- ja yksityiselämä kietoutuvat toisiinsa. Muun muassa työympäristö, työn määrä ja organisointi, johtaminen, terveys, liikunta- ja ruokailutottumukset, unen laatu ja määrä sekä sosiaaliset suhteet töissä ja kotona vaikuttavat toimintakykyyn.
Noin yhdeksän palkansaajaa kymmenestä pitää fyysistä tai henkistä työkykyään hyvänä. Ylemmistä toimihenkilöistä ainoastaan viisi prosenttia sanoo työkykynsä olevan kohtalainen eikä hyvä. Alempien toimihenkilöiden joukossa osuus on runsas kymmenennes ja työntekijöiden joukossa jo reilu viidennes.
Työolobarometri on tehty palkansaajille vuodesta 1992 lähtien. Vuoden 2017 työolobarometrin tiedot perustuvat Tilastokeskuksen elo- ja syyskuun aikana tekemiin 1 693 puhelinhaastatteluun.
