Akava pitää eduskunnan perjantaina 5.4. hyväksymää työturvallisuuslain muutosta erittäin tarpeellisena. Muutos velvoittaa työnantajan selvittämään järjestelmällisesti, millaisia vaaroja ja haittoja työajat aiheuttavat työntekijöille. Lain on tarkoitus astua voimaan mahdollisimman pian.
– Akavalaisten asiantuntijoiden ja esimiesten työaikakulttuuri on rappiolla sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. He ovat paljon kiinni työssään varsinaisen työaikansa ulkopuolella. Moni työnantaja odottaa työntekijöiden vastaavan sähköposteihin iltaisin, viikonloppuisin ja jopa lomilla. Akavalaisten ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestön YTN:n mukaan jopa noin 70 % jäsenistä saa lomalla tai viikonloppuisin työhön liittyviä yhteydenottoja säännöllisesti tai silloin tällöin, toteaa asiantuntija Tarja Arkio.
– Lakimuutoksen myötä työnantajan vastuu kaikkien henkilöstöryhmien työaikasuojelusta korostuu. Enää ei riitä, että vilkaistaan työaikakirjanpitoa tai kuitataan asia sillä, että esimiehiä ei työaikalaki koske. Nyt on selvitettävä, mikä kaikkien eri henkilöstöryhmien todellinen työhön sidottu aika on; onko työntekijä velvoitettu vastaamaan sähköposteihin varsinaisen työajan ulkopuolella ja joutuuko hän käyttämään vapaa-aikaansa työhön liittyviin matkoihin. Lisäksi on selvitettävä, onko työn määrä suhteessa työaikaan kohdallaan. Työnantajan vastuulla on huolehtia, ettei työntekijän terveys vaarannu, Arkio korostaa.
– Mekaaninen, pelkästään työaikaa tarkasteleva lähestymistapa ei enää riitä, vaan työmäärä on nostettava muodollisen työaika-ajattelun rinnalle. Lainsäädännön pitää vastata modernia työelämää, sillä teollisen yhteiskunnan aikakausi on jo jätetty taakse, painottaa johtaja Maria Löfgren.
Asennemuutosta tarvitaan työpaikoilla
Arkion mukaan työaikasuojelun onnistuminen vaatii ryhtiliikettä työpaikoilla haitallisen työaikakulttuurin korjaamiseksi. Työntekijöiden on itse kunkin pohdittava, onko ylipitkillä työajoilla vaikutusta omaan jaksamiseen ja työn tuloksellisuuteen, kestääkö terveys ja voiko työura jatkua nykyisellä tahdilla eläkeikään asti.
Työpaikoilla on tarpeen yhdessä työsuojeluvaltuutetun tai henkilöstön edustajan kanssa pohtia keinoja työaikakuormituksen vähentämiseksi. Työsuojelun yhteistoiminnassa työterveyshuollon ammattilaisten ja työnantajan kanssa on sovittava kunkin työpaikan kannalta parhaista toimista.
– Tämä edellyttää, että kaikilla henkilöstöryhmillä on oikeus omaan työsuojeluvaltuutettuun, ja ylemmiltä toimihenkilöiltä tämä oikeus puuttuu, Arkio huomauttaa.
Työaikakulttuurin rappioon on Arkion mukaan useita syitä. Työaikalain soveltaminen on usein kehnoa ja työaikakirjanpitoa laiminlyödään asiantuntijatyössä. Lisäksi työaikojen terveysvaikutuksista on vähän tietoa: ei esimerkiksi tiedetä, miten tärkeää palautuminen on tietotyötä tekevien tärkeimmän työkalun eli aivojen kannalta. Yleinen työmarkkinoiden epävarmuus on johtanut siihen, etteivät työntekijät uskalla työpaikan menettämisen pelossa kertoa ylipitkistä työajoista.
