Insinööriliiton koulutus- ja tutkimusjohtaja Hannu Saarikangas on huolissaan Tutkimus- ja innovaationeuvoston tulevaisuudesta. Hän pelkää neuvoston tehtäviä ja kokoonpanoa koskevan asetusmuutoksen vievän sen toimintaa taaksepäin.
– Samalla kun yhteiskunnassa vallitsee laaja yhteisymmärrys tutkimuksen ja innovaatioiden välttämättömyydestä Suomen kilpailukyvyn kohentamiselle, karsitaan keskeisen toimielimen resurssit minimiin ilman selkeää tietoa uudistuksen tavoitteista, Saarikangas ihmettelee.
Valtioneuvosto tiedotti hyväksyneensä Tutkimus- ja innovaationeuvoston tehtäviä ja kokoonpanoa koskevan asetusmuutoksen. Pääministerin johtaman neuvoston ministerijäsenten määrää vähennettiin yhdeksään. Muiden jäsenten määrä laskettiin viiteen “laaja-alaisesti tutkimus- ja innovaatiotoiminnan asiantuntemusta” edustavaan jäseneen. Erillisestä sihteeristöstä luovuttiin.
Neuvoston toiminnasta tehtiin laaja arviointi 2014. Arvioinnissa suositettiin, että neuvoston toiminta olisi aiempaa strategisempaa ja systemaattisempaa ja että ulkopuolisia asiantuntijoita ja sidosryhmiä hyödynnettäisiin enemmän. Neuvoston resursseja ehdotettiin lisättäväksi ja vuorovaikutteisuutta ja läpinäkyvyyttä todettiin tarvittavan lisää.
– Asetusuudistus vie kehitystä täysin päinvastaiseen suuntaan. Kun pysyvästä sihteeristöstä on valitettavasti luovuttu, tulisi läpinäkyvyyden lisäämiseksi vähintäänkin sopia neuvostolle selkeä koordinoinnista ja viestinnästä käytännössä vastaava taho, Saarikangas painottaa.
Asetuksen mukaan neuvoston asioiden valmistelusta vastaavat valtioneuvoston kanslia, OKM, TEM, Suomen Akatemia ja Innovaatiorahoituskeskus Tekes.
Aiemmin tutkimus- ja innovaationeuvoston asiantuntijajäsenet ovat koostuneet tutkimuslaitosten, akatemian ja työmarkkinajärjestöjen edustajista. Uudesta kokoonpanosta valtioneuvosto ei ole antanut tarkkaa tietoa.
Teksti: Jenni Karjalainen