Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan raportissa arvioidaan, että tekoälyn ja uusien teknologioiden avulla on mahdollista hillitä sote-kustannuksia kumulatiivisesti yhteensä 2,5–5,5 miljardilla eurolla vuosina 2019–2028.
Terveydenhuoltomenojen on arvioitu kasvavan noin 2,5 prosenttia vuodessa. Hallituksen tavoite on nostaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottavuutta niin, että nykyinen 2,5 prosentin kustannusten vuosikasvu saataisiin taitettua 0,9 prosenttiin.
Digitaalisaation odotetaan osaltaan vähentävän kustannusten nousua, mutta uusien teknologioiden säästövaikutuksista on hyvin vähän tietoa. Säästömahdollisuuksia on monta: tiedolla johtaminen, keskitetty tiedonhallinta ja tutkimustiedon sekä uusien läpimurtoteknologioiden hyödyntäminen sekä omaehtoisen terveyttä edistävän toiminnan lisääminen.
Läpimurtoteknologioita ovat robotiikka, älykkäät anturit, 5g- ja lohkoketjuteknologia sekä tekstin-, puheen- ja kuvantunnistus koneoppimiseen perustuvilla menetelmillä. Tekoälyratkaisuilla yhdessä läpimurtoteknologioiden kanssa on saavutettu hyviä tuloksia maailmalla ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa, diagnostiikassa, terveydenhoidon prosessien koordinoinnissa sekä potilasturvallisuuden ja kustannusten hallinnassa.
Kansalaisten omaehtoinen terveyttä edistävä toiminta sisältää hyvinvointia ja omahoitoa tukevat mobiilisovellukset ja kaikille avoimet digitaaliset terveys- ja hyvinvointipalvelut.
Arvio raportissa esitetystä säästöpotentiaalista tehtiin olettamuksilla, että uuden sukupolven tietojärjestelmien paremman käytettävyyden ja tekoälytuettujen ominaisuuksien myötä työaika voidaan käyttää tehokkaammin. Lisäksi oletettiin, että teknologiasovellukset tehostavat hoitoprosessia useissa eri vaiheissa.
Sote-ratkaisuun liittyvien ohjelmistojen kehitys työllistää insinöörejä. Sitra uskoo, että terveysdataa voi käyttää tuotekehityksen apuna. Esimerkiksi Newicon-yhtiö on kehittänyt älylääkekaappeja.
