Ylipitkät työpäivät ja liiallinen työstressi lisäävät riskiä sairastua masennukseen, osoittaa Työterveyslaitoksen tutkimus.
Koettu työstressi lisäsi masennusta 30–80 prosenttia. Vähintään 55-tuntista työviikkoa tehneiden riski sairastua masennukseen oli 11 prosenttia suurempi kuin tavanomaista työviikkoa tehneisiin.
Ikääntyvät työntekijät ja vakavasta masennuksesta kärsivät palasivat aineiston perusteella muita epätodennäköisemmin töihin.
Suomalaisessa kuntatutkimuksessa yli 50-vuotiaista joka viides ei palannut vuoden kuluessa töihin masennussairausloman jälkeen. Sen sijaan nuoremmista työntekijöistä yli 90 prosenttia palasi töihin oltuaan masennuksen tai ahdistuksen takia sairauslomalla.
Tiedot käyvät ilmi laajoista meta-analyyseista, joiden laatimiseen Työterveyslaitoksen asiantuntijat osallistuivat. Analyysit kokosivat ensimmäistä kertaa yhteen kansainvälisen tutkimustiedon tärkeistä työhön liittyvistä
mielenterveyshäiriöiden riskitekijöistä.
Mielenterveyshäiriöt ohittivat tuki-ja liikuntaelinsairaudet työkyvyttömyyden suurimpana syyryhmänä vuonna 2000. Nuorilla, alle 35-vuotiailla työkyvyttömyyseläkkeensaajilla jopa neljällä viidestä työkyvyttömyyden syynä oli jokin mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö.
Mielenterveyshäiriöiden riski on suurin ammateissa, jotka liittyvät vahvasti ihmissuhteisiin. Rakennemuutosten seurauksena yhä useammassa työtehtävässä odotetaan sekä sosiaalista että emotionaalista panosta. Ihmissuhdeammatteja ovat muun muassa sosiaalityöntekijät, kodinhoitajat ja lääkärit.
