Suomalainen polttokennoteknologia alkaa olla valmista loppukäyttäjäsovelluksiin. Liikenteeseen ja energiaan liittyvät polttokennoratkaisut yleistyvät muutaman vuoden sisällä.
Tekesin Polttokennot -ohjelma on ohittanut puolen välin ja nyt katseet suunnataan liiketoiminnan kehittämiseen ja loppukäyttäjiin. Vuosaaren satamakeskuksessa toteutettavan Demo2013 -kokeilualustahankkeen tavoitteena on luoda polttokennoihin perustuva yhtenäinen ja monipuolinen käyttöalue, jossa projektin lopuksi eri polttokennosovellukset ovat yhtäaikaisessa toiminnassa.
– Suhteellisesti mitattuna Suomen tutkimus- ja kehitysrahoitus on maailmassa viidenneksi suurin. Absoluuttisesti Yhdysvallat ja Japani sijoittavat polttokennoihin eniten rahaa, mutta näinkin mitattuna Suomi on maailmassa sijalla 11, kertoo Polttokennot-ohjelmaa koordinoiva Anneli Ojapalo Spinverseltä.
Suomi maailman kärkeä SOFC-osaamisessa
– Vuosikymmen sitten teknologiakirjo oli suuri ja oli hankalaa ennustaa, mihin suuntaan kehitystyössä kannattaisi edetä. Nyt näyttää siltä, että teimme Suomessa oikean valinnan, kun lähdimme kehittämään SOFC-teknologiaan perustuvia polttokennojärjestelmiä, sanoo Polttokennot-ohjelman päällikkö Heikki Kotila Tekesistä.
Yksi suomalainen huippuosaaja isomman kokoluokan polttokennojärjestelmissä (SOFC) on Wärtsilä.
– Polttokennoteknologian etuna on, että se mahdollistaa hajautetun energiantuotannon,toteaa johtaja Erkko Fontell Wärtsilän polttokennokehityksestä.
Hajautetun energiantuotannon etuja ovat esimerkiksi paikallisen polttoaineen käyttö sekä alueellisen omavaraisuuden ja energiatehokkuuden paraneminen.
– Polttokennot ovat hiljaisia eikä niiden käytöstä aiheudu ympäristölle haitallisia päästöjä Samalla voidaan tuottaa sekä sähköä että lämpöä ja hyötysuhde on hyvä, Erkko Fontell jatkaa.
Lisätietoja: www.tekes.fi/polttokennot
