Akavan mielestä koulutuksen laadun ja siitä huolehtimisen on oltava kasvupolitiikan ytimessä. Akava viittaa OECD:n tutkimukseen, jonka mukaan pysyvästi heikentynyt osaaminen voi vaikuttaa talouskasvuun erittäin merkittävästi, mutta tulokset näkyvät vasta vuosikymmenten kuluttua.
OECD tarkastelee eri maiden osaamiseroja PISA-tulosten perusteella. Suomalaisnuorten matematiikan ja luonnontieteiden PISA-tuloksen keskiarvo on laskenut 23,5 pistettä 2006–2012.
– Jos tämä heikennys jää pysyväksi ja heijastuu aikuisiän osaamiseen, voi OECD:n raportoimien tulosten perusteella päätellä, että Suomen talouskasvu voi hidastua pitkällä aikavälillä 0,46 prosenttia vuodessa. Vuosisadan vaihteeseen mennessä Suomen bruttokansantuote (BKT) jäisi 25 prosenttia pienemmäksi kuin tilanteessa, jossa osaamistason laskua ei tapahtuisi, kertoo pääekonomisti Eugen Koev.
Nykyisestä BKT:stä 25 prosenttia on noin 52 miljardia, 9500 euroa per suomalainen. Hintatasoero huomioon ottaen tämä on enemmän kuin tuloero Suomen ja Espanjan välillä, Kreikan tulotasolle se ei vielä pudota.
– Kuinka suuri on riski, että koulutusleikkaukset johtavat siihen, että PISA-tulosten osoittama osaamisen heikkeneminen kasvaa ja syvenee koulutusketjun seuraavissa vaiheissa? Entä mitä tämä tarkoittaisi kasvunäkymälle? Koev kysyy.
Akava muistuttaa, että esimerkiksi perusopetuksessa tehtävistä ratkaisuista, valinnaisuuden vaikutuksesta lukioissa tai korkeakoululeikkausten kohdentamisesta ei ole riittävästi tutkimustietoa.
– Merkittäviä valintoja ovat tehneet ja tekevät jatkuvasti tahot, jotka eivät ole koulutuspolitiikan tai koulutuksen ammattilaisia. Koulutuspolitiikka on avointa riistaa virkamiehille, poliitikoille, etujärjestöille ja taloustieteilijöille, kun tutkimustietoa ja avointa keskustelua tiedon soveltamisesta ei ole, ihmettelee asiantuntija Ida Mielityinen.
Akava vaatii koulutuspoliittisten päätösten ja hallituskausien yli menevien tavoitteiden tueksi laajamittaista tutkimustietoa ja vaikutusarviointia.
– Huutoäänestyksen sijaan me tarvitsemme erittäin kipeästi tarkempaa tietoa ja analyyseja siitä, mitä milläkin koulutusasteella pitäisi tehdä ja jättää tekemättä. Tai kuinka koulutusta tulisi kehittää ja mistä voi säästää vahingoittamatta koulutuksen ja osaamisen laatua, Mielityinen sanoo.
