Kuluttajien luottamusindikaattori heikkeni heinäkuussa hieman, mutta kahden edellisen kuukauden lukemat olivat mittaushistorian korkeimmat yli kahteenkymmeneen vuoteen.
Luottamusindikaattori oli heinäkuussa Tilastokeskuksen mukaan 22,8, kun se kesäkuussa oli 23,9 ja toukokuussa 24,1. Touko-kesäkuun lukemat olivat mittaushistorian 1995–2017 korkeimmat.
Viime vuoden heinäkuussa luottamusindikaattori sai arvon 13,1. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on 12,0.
Luottamus vaihteli osa-alueittain
Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijöistä odotus kuluttajan omasta taloudesta parani heinäkuussa kesäkuuhun verrattuna. Sen sijaan näkemykset omista säästämismahdollisuuksista ja Suomen taloudesta heikkenivät hieman. Arvio yleisestä työttömyydestä pysyi ennallaan.
Heinäkuussa kuluttajien odotukset Suomen taloudesta ja työttömyydestä olivat hyvin optimistiset. Työttömyyden vähenemiseen on kesällä uskottu eniten kymmeneen vuoteen. Arviot myös omasta taloudesta ja mahdollisuuksista säästää olivat heinäkuussa valoisat.
Heinäkuussa 47 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista vain kahdeksan prosenttia puolestaan arvioi maamme talouden huononevan.
Oman taloutensa kohentumiseen luotti heinäkuussa 28 prosenttia kuluttajista, ja vain yhdeksän prosenttia pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa.
Kuluttajista 47 prosenttia odotti heinäkuussa, että työttömyys vähenee seuraavan vuoden aikana, ja 15 prosenttia arvioi työttömyyden lisääntyvän.
Työllisistä 17 prosenttia uskoi heinäkuussa työttömyyden uhan viime kuukausina vähentyneen omalla kohdallaan, ja 15 prosenttia arvioi uhan kasvaneen. Työllisistä jo 32 prosenttia koki, ettei heillä ole lainkaan vaaraa joutua työttömäksi.
Kuluttajat arvioivat heinäkuussa, että kuluttajahinnat nousevat 1,7 prosenttia seuraavan vuoden aikana. Inflaatio-odotus oli vuosi sitten 1,4 prosenttia, ja sen pitkän ajan keskiarvo on 2,2 prosenttia.
Heinäkuussa kuluttajien luottamus talouteen oli vahvinta pääkaupunkiseudulla ja heikointa Itä-Suomessa. Väestöryhmistä ylemmät toimihenkilöt olivat selvästi optimistisimpia. Kielteisimmin talouskehitystä arvioivat työttömät ja eläkeläiset.
