Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyö esittää, että vähintään puolet nuorista aikuisista saa korkeakoulutuksen vuoteen 2030 mennessä.
Suomi ei pärjää tulevaisuudessa ilman osaamista. Se vaatii korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehittämistä. Suomi on menettänyt 1990-luvulla pitämänsä kärkipaikan kansainvälisissä koulutustasovertailuissa.
– Suomen tulee tähdätä maailman parhaiten koulutettuun työvoimaan, Grahn-Laasonen linjaa.
Työvoiman kouluttaminen edellyttää koulutustason nostamista, avointa koulutustarjontaa ja jatkuvaa oppimista sekä panostuksia tki-toimintaan.
Vision mukaan vuonna 2030 korkeakoulutus on kaikkien saatavilla, ja vähintään puolet 25–34-vuotiaista suorittaa korkeakoulututkinnon. Joustavat ja yksilölliset opintopolut ja tutkinnot tekevät jatkuvasta oppimisesta mahdollista elämän eri tilanteissa.
Julkinen ja yksityinen panostus t&k-toimintaan nostetaan visiossa neljään prosenttiin bkt:sta. Suomeen syntyy kansainvälisesti vetovoimaisia, eri toimijoita yhdistäviä tutkimus- ja innovaatiokeskittymiä. Ideoista syntyy tuotteita ja palveluita.
Korkeakoulujen odotetaan myös erilaistuvan koulutuksessa, tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa. Samalla niiden määrä vähenee mutta vaikutus kasvaa.
