Koulutuksen julkinen rahoitus on Suomessa kansainvälisesti verrattuna korkea, mutta elinkeinoelämän rahoitusta voitaisiin lisätä.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on julkaissut vuosittaisen vertailunsa jäsenmaiden koulutusjärjestelmistä. Suomi käyttää rahaa koulutukseen vertailun maista kolmanneksi eniten.
Koulutuksen rahoitus painottuu Suomessa poikkeuksellisen paljon julkiseen rahoitukseen. Vain Norjassa yksityisen rahoituksen määrä on suppeampi.
Insinööriliiton koulutusjohtaja Hannu Saarikangas pitää suomalaisen rahoitusmallin ongelmana julkisen rahoituksen suurta osuutta.
– Elinkeinoelämän rahoituksessa Suomi jää jälkeen verrokkimaista, mikä näkyy erityisesti ammattikorkeakoulujen kohdalla, Saarikangas sanoo.
Opiskelijoita ammattikorkeakouluissa on suurin piirtein yhtä paljon kuin yliopistoissa mutta rahoitus on vain puolet siitä.
Suomalaisten sijoitus koulutustasovertailussa on tippunut 1990-luvun huipusta. Monessa maassa nuorista aikuisista puolet on korkeakoulutettuja. Suomessa korkeakoulutettuja oli 41 prosenttia 25–34-vuotiaista. Osuus on noussut kolme prosenttiyksikköä kymmenessä vuodessa.
Saarikangas ei pidä tärkeänä korkeakoulutuksen suorittaneiden osuutta vaan koulutuksen laatua ja työntekijöiden osaamista.
– Olennaista on, että suomalaisilla on riittävä osaaminen tehtävissä, missä he työskentelevät.
Vertailussa näkyy, että koulutus kannattaa. Mitä korkeampi koulutus ihmisellä on, sitä todennäköisemmin hänellä on myös töitä. Palkkaa koulutus parantaa Suomessa vain vähän.
