Akavan mukaan kilpailukykysopimus laajentaa huomattavasti paikallisen sopimisen mahdollisuuksia järjestäytyneissä yrityksissä sekä julkisella sektorilla. Paikallinen sopiminen on näkyvissä jo nyt, kun akavalaiset sopimusalat ovat neuvotelleet kilpailukykysopimuksen mukaisia työehtosopimusratkaisuja.
– Yli 60 prosenttia yksityisellä sektorilla tehdyistä, ylempiä toimihenkilöitä koskevista ratkaisuista on tehty siten, että työajan pidennys toteutetaan työpaikoilla sopien eli niille parhaiten sopivalla tavalla. Jos sopimukseen ei päästä, pidennys toteutetaan viime kädessä alan työehtosopimuksen eli perälautamallin mukaisesti, kertoo johtaja Maria Löfgren.
Mahdollisuudet työaikapankin ja selviytymis- eli kriisilausekkeiden käyttämiseen lisääntyvät kilpailukykysopimuksessa nykyiseen verrattuna. Selviytymislauseke tarkoittaa sitä, että yritys voi poikkeuksellisiin talousvaikeuksiin jouduttuaan sopia työntekijöiden kanssa työehtojen sopeuttamisesta irtisanomisten tai lomautusten sijaan. Vastaavasti henkilöstöedustajien toimintaedellytyksiä parannettiin.
Järjestäytymättömässä kentässä näitä laajentuvia joustomahdollisuuksia ei ole, koska Suomen Yrittäjät torjui hallituksen kompromissiesityksen. Kaikki työmarkkinajärjestöt olivat valmiita laajentamaan sopimismahdollisuuksia siten, että järjestäytymättömätkin yritykset olisivat päässeet sopimisen laajuuden ja osapuolten suhteen samaan asemaan kuin järjestäytyneet yritykset.
– Tämä ei olisi vaatinut luottamusmiespakkoa eikä yritysten pakkojärjestäytymistä, kuten on väitetty. Jos hallituksen kompromissi olisi kelvannut myös järjestäytymättömille yrityksille, yleissitovien työehtosopimusten piirissä olevat neljännesmiljoona palkansaajaa olisivat tulleet paikallisen sopimisen piiriin, Löfgren toteaa.
Akava on jo pitkään puhunut paikallisen sopimisen laajentamisen puolesta ja on valmis jatkamaan sen kehittämistä.