Insinööri-lehti

Kiinan tuonti myllertää Suomen työmarkkinoita

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan Kiinan tuonnin kasvu polarisoi suomalaista työtä ja palkkoja. Suurin riski työpaikan menetyksestä tai palkkatulojen pienenemisestä kohdistuu keskitason koulutuksen omaaviin tuotannon työntekijöihin. Korkeasti koulutetullekin työvoimalle Kiinan tuonnin kasvu merkitsee kohonnutta riskiä työn menettämisestä, mutta toisaalta myös korkeampia palkkoja.

Lopputuotteiden Kiinan tuonnin kasvulla on kielteisemmät vaikutukset Suomen teollisuusyritysten työllisyyteen kuin välituotteiden Kiinan tuonnin kasvulla. Keskimääräisen lopputuotteiden tuonnin kaksinkertaistuminen lisää työntekijän työpaikan menetyksen riskiä kahden vuoden sisällä 13.5 %, kun sama vastaava kasvu keskimääräisessä välituotteiden tuonnissa lisää työpaikan menetyksen riskiä kahden vuoden sisällä 4.8 %:llä.

Tutkimuksen mukaan Kiinan tuonnin vaikutukset eivät kohdistu tasaisesti koulutustason eivätkä ammattiryhmien mukaan. Tuonnin kasvu lisää etenkin keskitason koulutuksen omaavien tuotannon työntekijöiden työpaikan menetyksen riskiä. Myös heidän uudelleentyöllistymisensä heikkenee. Korkeasti koulutetut pärjäävät parhaiten Kiinan tuonnin mylläämillä kotimaisilla työmarkkinoilla. He löytävät uutta työtä, sillä kohonneesta työpaikan menetyksen riskistä huolimatta heidän kokonaistyöllisyyteensä ei juuri pienene.

Tuontikilpailu polarisoi työllisyyden lisäksi teollisuusalan työntekijöiden palkkoja Suomessa. Tuontikilpailu vaikuttaa positiivisesti korkeasti koulutettujen työntekijöiden vuosi- ja tuntiansioihin, kun taas muiden työntekijöiden palkkoihin vaikutukset ovat negatiiviset. Suurimmat tulonmenetykset iskevät keskitason tuotannon työntekijöihin, joilla on myös suurin riski menettää työpaikkansa.  

VATT:n tutkimus kattaa kaikki Suomen teollisuusyritykset ja niiden työntekijät. Tutkimus tarkastelee sekä lopputuotteiden että välituotteiden tuontia. Tuomalla välituotteita Kiinasta yritys siirtää omaa tuotantoaan Kiinaan tai korvaa välituotteiden kotimaista tuotantoa kiinalaisilla tuotteilla.

Ajallisesti tutkimus kattaa vuodet 1998–2009. Aineisto on koottu yhdistämällä Tullin ulkomaankauppatietoja Suomen työntekijä- ja työnantajatilastoihin. Lisäksi tutkimuksessa on hyödynnetty yksityiskohtaisia tietoja käytetyistä välituotteista, teollisuusalan työllisyydestä ja palkoista.