Niin työelämän laatu kuin työn kehittämistarpeet määräytyvät lähitulevaisuudessa pitkälti kestävän kehityksen näkökulmasta.
Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan työn koherenssia, eli työn ymmärrettävyyttä, hallittavuutta ja mielekkyyttä, on yhä vaikeampi pitää yllä, jos voimavara- ja ympäristöongelmiin ei löydetä ratkaisuja uusilla kestävän työn järjestelyillä. Työelämässä on huomioitava niin taloudellinen, inhimillinen, sosiaalinen kuin ekologinen kestävyys.
Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö Antti Kasvio sanoo, että tähänastisessa työn muutoksesta käydyssä keskustelussa ei ole ehkä vielä osattu ottaa riittävän hyvin huomioon kaikkia niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat merkittävällä tavalla työelämän kehittymiseen läntisissä teollisuusmaissa lähivuosikymmeninä. Hän muistuttaa muun muassa maailmanlaajuisen työpaikoista käytävän kilpailun kasvusta ja niistä muutoksista, jotka ovat edessä, kun aletaan toden teolla vastata ilmastomuutoksen haasteisiin.
Kestävän kehityksen pilarit
Taloudellisen kestävyyden tavoittelulla pyritään muun muassa varmistamaan, että kaikki nykyisen taantuman jäljiltä synnytettävät työpaikat ovat aidosti kilpailukykyisiä. Tutkimukseen haastateltujen asiantuntijoiden mukaan suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on kyvyssä sopia asioista siten, että kaikki osapuolet otetaan huomioon. Tämä edistää toimialat ylittävien kansallisten ratkaisujen tekemistä.
Töiden inhimillisellä kestävyydellä tarkoitetaan muun muassa sitä, että työntekijä pystyy hyödyntämään osaamistaan ja kehittämään valmiuksiaan. Suurin osa haastatelluista asiantuntijoista halusi parantaa työelämän laatua nykyistä kokonaisvaltaisemmin, jotta kansalaiset hakeutuisivat aktiivisesti työelämään ja pysyisivät töissä mahdollisimman pitkään. Jotkut asiantuntijat painottivat, että myös aktiivinen joutenolo ja harrastaminen lisäävät yhteiskuntamme hyvinvointia.
Työelämän sosiaalisen kestävyyden turvaaminen merkitsee muun muassa sitä, että kaikki työikäiset ja -kykyiset kokevat, että heidän työpanostaan tarvitaan. Asiantuntijoiden mukaan tulevaisuudessa kaikille ei ole mahdollista tarjota mielekästä työtä, vaan on löydettävä myös uusia työelämään osallistumisen ja säällisen toimentulon muotoja. Perinteinen palkkatyö ja sitä pönkittävät järjestelmät ovat liian kapeita luodakseen inhimillisen elämän edellytyksiä.
Töiden ekologisen kestävyyden vaatimus on kaiken perustana. Työssä ei saa kuluttaa loppuun rahallisia luonnonvaroja eikä peruuttamattomasti vahingoittaa ympäristöä. Työn kestävyydessä oleellista on järjestelmään vaikuttava luonne. Työ järjestetään kestävästi vain, jos kestävyys on varmistettu kaikilla mainituilla ulottuvuuksilla: taloudellisesti, inhimillisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti.
Lisää aiheesta löytyy osoitteista, http://www.tsr.fi/tsr-kanava/kanava/-/view/5714 ja http://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-on-tutkittu/hanke?h=107241&n=tiedote
