Valtioneuvosto hyväksyi eilen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallit sopimuskaudelle 2021–2024.
– Kokonaisuudessaan uusi rahoitusmalli on selkeä parannus nykyiseen. Esimerkiksi alakohtaiset kertoimet rahoituksen jakamisessa vastaavat erityisesti tekniikan alan keskivertoa korkeimpiin koulutuskustannuksiin, mikä oli yksi tärkeimmistä tavoitteistamme, sanoo Insinööriliiton erityisasiantuntija Katri Manninen.
Siirtymäajalla 2021–2022 rahoitus saa muuttua enintään kolme prosenttia suuntaan tai toiseen, mikä turvaa ammattikorkeakoulujen rahoituksen romahtamiselta.
– Toisaalta se myös rajoittaa rahoituksen nousua niille, joilla se mallin mukaan tulee nousemaan.
Ammattikorkeakoulujen rahoituksesta 76 prosenttia muodostuu koulutuksesta, 19 prosenttia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta ja viisi prosenttia muusta koulutuksesta, tutkimuksesta ja kehittämispolitiikan tavoitteista.
Uudessa mallissa suoritetuilla tutkinnoilla on merkittävä osuus kokonaisrahoituksessa. Aiempaan verrattuna 55 opintopisteen vuositahdista ei enää palkita, vaan rahoitus perustuu suoritettujen tutkintojen valmistumisaikaan. Tämä oli myös Insinööriliiton tavoite.
Tki-toiminnan mittareihin ja niiden kannustinvaikutuksiin liitto on tyytyväinen. Alueelliset erot voivat olla kuitenkin suuria, ja liittoa huolettaa, että korkeakoulujen välille saattaa muodostua suuria eroja.
Niin sanottu strategisen rahoittamisen osuus säilyi ennallaan. Ennen tämä rahoitus jaettiin pelkästään poliittisin perustein, mutta vastaisuudessa myös ammattikorkeakoulujen oman strategian toteuttaminen toimii mittarina. Liitto ajoi strategiarahoituksen kasvattamista, jotta korkeakoulut voisivat profiloitua omiin vahvuusalueisiinsa.
– Siitä syystä prosenttiosuuden pitäminen nykyisellään vesittää tätä tavoitetta.
