Insinöörikoulutuksen kehittämisyhdistys INSKEn mielestä ammattikorkeakoulujen uuden rahoitusmallin on huomioitava insinöörikoulutuksen erityispiirteet. Samalla on luotava aito kannuste ammattikorkeakouluille järjestää jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia.
Opetus- ja kulttuuriministeriössä on käynnissä ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin uudistaminen osana korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoa. Esitys uudeksi rahoitusmalliksi valmistunee tulevan syksyn aikana.
Rahoitusta jaettaessa ammattikorkeakouluille on tärkeä huomioida eri koulutusalojen aidot kustannukset sekä tutkintojen pituudet. Jos jokainen tutkinto on sisään tulevan rahoituksen näkökulmasta samanhintainen, se voi aiheuttaa väärän kannusteen painottaa koulutusta halvempiin tutkintoihin.
– Jos jonkin tutkinnon kouluttaminen on kalliimpaa kuin toisen, sen pitää näkyä myös ammattikorkeakoululle sisään tulevassa rahoituksessa. Insinöörikoulutus on kärsinyt nykyisestä tilanteesta ja se on nyt korjattava, INSKEn puheenjohtaja Timo Junell painottaa.
Nykyinen rahoitusmalli ei kannusta ammattikorkeakouluja tarjoamaan riittävästi erilaisia jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia, joiden tarve on kasvanut nopeasti. Kun työelämä muuttuu, muuttuvat myös osaamistarpeet. Myös tarve uuden osaamisen hankkimiseen työuran aikana kasvaa entisestään.
– Muuntokoulutuksiin ja muihin jatkuvan oppimisen muotoihin pitää osoittaa rahoitusmallin kautta selkeästi enemmän resursseja. Se kannustaa ammattikorkeakouluja tarjoamaan enemmän mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen, Junell sanoo.
Suomessa tehdään ansiokasta koulutuksen määrällistä ja laadullista ennakointia, joka ei voi toimia kunnolla ilman tutkintomäärien sääntelyä. Tutkintomäärien pitää perustua uskottavaan ennakointitietoon ja aitoon työelämätarpeeseen.
– Kun tutkintomäärät pidetään ennakointitiedon osoittamalla tasolla, voidaan varmistua siitä, että valmistuvilla opiskelijoilla on aito mahdollisuus työllistyä emmekä kouluta ketään suoraan kortistoon, Junell huomauttaa.
Rahoitusmallin uudistaminen ei kuitenkaan korjaa ammattikorkeakoulujen rahoitusvajetta. Vuoden 2012 jälkeen ammattikorkeakouluilta on leikattu noin neljännes valtionrahoituksesta ja se näkyy. Myös ammattikorkeakouluindeksi on ollut jäädytettynä lähes saman ajan, joten vuosittaista kulujen kasvamista ei näin ollen ole huomioitu rahoituksessa.
– Ammattikorkeakouluja on kurjistettu riittävästi. Maan seuraavan hallituksen tulee panostaa ammattikorkeakoulujen pysyvään rahoitukseen vähintään 100 miljoonaa euroa ja ottaa ammattikorkeakouluindeksi taas käyttöön, Junell vaatii.
