Insinööri-lehti

Hyvään työelämään kuuluvat yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys

Työministeri Lauri Ihalaisen mukaan yhdenvertainen kohtelu ja syrjimätön rekrytointi ovat toimivien työmarkkinoiden ja hyvän työelämän peruselementtejä.

– Yksittäisen tutkimuksen tuloksia ei voi yleistää, mutta tulokset antavat selkeitä viitteitä siitä, että asenteissa on tarkistamisen varaa. Olemme asettaneet tavoitteeksi, että Suomen työelämä on vuonna 2020 Euroopan paras. Tässä onnistumme, kun kaikki väestöryhmät pääsevät tasapuolisesti kiinni työelämään, Ihalainen totesi vastaanottaessaan tänään julkistettua raporttia syrjinnän ilmenemisestä suomalaisessa työelämässä.

Helsingin yliopistossa on valmistunut asiaa koskeva tutkimusraportti, jossa tarkastelun kohteena ovat kaikki yhdenvertaisuuslaissa kielletyt syrjintäperusteet. Lisäksi raportti sisältää tulokset ensi kertaa Suomessa toteutetusta varsinaisesta kenttäkokeesta, jossa tutkittiin rekrytoinnissa esiintyvää syrjintää etnisen alkuperän ja sukupuolen perusteella.

Ihalaisen mukaan suuri osa syrjinnästä erityisesti työhönottotilanteissa jää piiloon. Työnhakija ei ehkä itse tunnista joutuneensa syrjityksi tai syrjivästä kohtelusta ei ilmoiteta viranomaisille.

Hän painotti Suomen lain kieltävän syrjinnän työelämässä yksiselitteisesti. Valvontamekanismit ja valituskanavat syrjinnästä ilmoittamiseksi ovat toimivat, mutta Ihalaisen mukaan sen lisäksi tarvitaan myös tutkimustietoa.

– Ensimmäistä kertaa meillä on nyt käytössämme kattava tietopaketti suomalaisen työelämän syrjintätilanteesta. Tutkimusraportin perusteella pystymme muodostamaan kokonaisvaltaisen arvion eri väestöryhmiin kohdistuvasta syrjinnästä työsuhteen eri vaiheissa. Raportissa esitetyt ehdotukset antavat erinomaiset eväät kansallisen syrjinnän seurantajärjestelmän kehittämiseen, sanoi Ihalainen.

Raportti tuo esiin myös suomalaisen syrjintätutkimuksen aukkokohtia. Esimerkiksi romanien, vammaisten sekä seksuaali- tai sukupuolivähemmistöjen tilanteesta on vain vähän tietoa.

Rekrytointisyrjintää koskeva kenttäkoe osoittaa, että esimerkiksi työnhakijan vieraskielinen nimi vaikeuttaa työhaastatteluun pääsyä. Lisäksi tietyt alat näyttävät olevan vahvasti sukupuolittuneita.

Tutkimusraportti YES-Yhdenvertaisuus Etusijalle -hanke.