Suomen työllisyysastetavoitteeksi tulee asettaa vähintään 75 prosenttia, esittää Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää ennakkoluulottomia toimenpiteitä työurien pidentämiseksi, työssä pysymisen parantamiseksi, osaamisen kehittämiseksi sekä julkisen talouden tasapainottamiseksi.
– Työllistävä kasvu edellyttää, että tuotanto Suomessa on yhä osaamisintensiivisempää. Tuo osaaminen syntyy pääosin korkeasti koulutettujen työllä ja innovaatioilla, Fjäder sanoo ammattikorkeakoulupäivillä Turussa.
Akava vaatii, että innovaatiotoimintaan kannustaminen nostetaan entistä selvemmin yhteiskunnan peruspilariksi. Panostukset korkeatasoiseen tutkimukseen synnyttävät uutta tietoa, josta kumpuaa uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja. Korkeatasoinen tutkimus puolestaan vaatii korkeatasoista koulutusjärjestelmää.
– Korkeakouluilla on merkittävä asema sekä yritysten että osaamisen kasvualustana, mutta myös yrittäjyyskulttuurin luojana ja yrittäjien kouluttajina. Aineettomaan pääoman kasvuun tähtäävässä elinkeinopolitiikassa on keskeistä, että liiketoimintaosaamista ja innovaatioiden kaupallistamistaitoja parannetaan.
Korkeakoulujen onkin reagoitava nopeammin siihen kehitykseen, että tulevaisuudessa suuri osa korkeasti koulutettujen työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.
– Vastavalmistuneet tarvitsevat työllistyäkseen erilaisia valmiuksia kuin kaksikymmentä vuotta sitten. Vastavalmistuneiden korkeasti koulutettujen työttömyys kasvoi helmikuussa 36 prosenttia vuoden takaisesta. Joka neljäs vastavalmistunut työtön on suorittanut korkeakoulututkinnon, Fjäder toteaa.
Myös pitkä työura edellyttää korkeasti koulutetuilta työntekijöiltä aiempaa enemmän omien työelämävalmiuksien kehittämistä.
– On tärkeää huolehtia osaamisen kehittämisestä koko työuran ajan. Kerran suoritettu tutkinto ei yksinkertaisesti tuo riittävää osaamista koko työuran ajaksi, Fjäder huomauttaa.
