Maailman suurin rauhanliike – Euroopan Unionin kansalaisuus – täyttää 20 vuotta tänä vuonna. Sen kunniaksi järjestettävän teemavuoden tavoitteena on lisätä sekä tietoa oikeuksistamme EU-kansalaisina että kiinnostusta EU-asioihin vaikuttamiseen.
Viime syksynä tehdyn Eurobarometrin mukaan jopa 33 % suomalaisista ei tiedä oikeuksistaan ja 55 % toivoi lisää tietoa. Siksi vuodelle on tilausta.
Eurokriisi on tuonut EU:n lähelle kansalaisten omaa kukkaroa. Barometrin mukaan 43 % suomalaisista odottaakin EU:lta talous-ja eurokriisin voittamista. Vapaat liikkumismahdollisuudet ovat lisänneet tunnetta EU-kansalaisuudesta, 78 % suomalaisista tuntee näin. Lisää tietoa halutaan erityisesti sairaanhoitopalveluista muissa EU-maissa.
Nuoremmille kansalaisille, erityisesti opiskelijoille, EU-kansalaisuus on suonut monipuoliset mahdollisuudet sekä opiskella että työskennellä Euroopan eri maissa. Vanhemmalle polvelle se on suonut turvallisuuden, tasa-arvon ja vapauden ilmapiirin.
Juhlavuoden alkajaisiksi järjestetyssä seminaarissa kansalaisjärjestöjä, Euroopan komission Suomen edustustoa, valtionhallintoa ja tutkimusta edustaneet tahot halusivat kiinnittää huomiota EU-kansalaisuuden myötä suomalaisiakin koskeviin oikeuksiin.
Ihmisoikeudet ovat nostaneet merkitystään neljän perusoikeuden; tavaroiden, palveluiden, henkilöiden ja pääoman vapaan liikkuvuuden ohella.
Kaksikymmentä vuotta sitten vuonna 1993 Maastrichtissa solmittu sopimus toi Euroopan Unionin kansalaisille yhtäläiset perus- ja ihmisoikeudet. Sen mukaan kaikki kansalaiset ovat yhdenvertaisia ja kansalaisuuteen perustuva syrjintä on kiellettyä.
Teksti: Ilona Mäenpää
