Akava vaatii, että valmisteilla oleva työaikalaki kattaa asiantuntijatyön ja keskijohdon. Poikkeuksia pitää olla mahdollisimman vähän, ja ne tulee määritellä tarkasti.
– Lakia uudistettaessa on pyrittävä parantamaan työelämän laatua. Samalla vaikutetaan tuottavuuteen ja työurien pituuteen. Nykyinen, jo yli 20 vuotta vanha työaikalaki ei vastaa nykyisen asiantuntijatyön joustavuuden vaatimuksia, sanoo Akavan työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko.
Esitys uudeksi työaikalaiksi tulee eduskunnan käsittelyyn kesäkuussa.
Työaikalaki on työsuojelullinen laki. Lain avulla voidaan vaikuttaa työntekijöiden jaksamiseen, kuormittuneisuuteen, palautumiseen ja siten tuottavuuteen ja työurien pituuteen.
Asiantuntijat tekevät tilastojen mukaan paljon niin sanottua harmaata ylityötä. Se ei kuulu päivittäiseen työaikaan, sitä ei seurata eikä siitä makseta erillistä korvausta. Asiantuntijoille on tyypillistä olla sidoksissa työhön työajan ulkopuolella, ja monet tekevät työtä iltaisin ja viikonloppuisin.
– Ilman työaikasuojelua ja selkeitä työajan seurannan määrittelyjä riskinä on ylikuormittuminen, josta voi seurata työuupumus ja pahimmillaan työkyvyttömyys. Työntekijöille on turvattava mahdollisuus palautua ja lepoajat on turvattava asiantuntijatyössäkin, Savinko vaatii.
Suomessa oli vuonna 2016 kaikkiaan noin 2,4 miljoonaa työllistä, joista 586 000 erityisasiantuntijan tehtävissä työskentelevää ja 463 000 asiantuntijaa. Yhteensä erikoisasiantuntijoita ja asiantuntijoita oli 1 049 000.