Yhteistyö luottamusmiesten ja työnantajien välillä sujuu hyvin useimmilla työpaikoilla, käy ilmi Akavan tuoreesta luottamusmiesbarometrista. Kyselyyn vastanneista julkisen sektorin akavalaisista luottamusmiehistä 77 prosenttia ja yksityisen sektorin luottamusmiehistä 70 prosenttia kertoivat neuvottelusuhteiden työantajan kanssa toimivan hyvin.
– Akavalaiset luottamusmiehet ovatkin avainasemassa, kun paikallista sopimista kehitetään työpaikoilla, sanoo Akavan johtaja Maria Löfgren.
Löfgren muistuttaa, että toimivat neuvottelusuhteet henkilöstöedustajien ja työnantajan välillä hyödyttävät koko työpaikkaa.
– Yhteistyön toimivuuteen kannattaa työpaikoilla panostaa tulevaisuudessa huomattavasti nykyistä enemmän. Perusta luottamuksen syntymiselle saadaan työehtosopimuksista, joissa pitäisi lisätä henkilöstöedustajien tiedonsaantioikeutta ja heidän oikeuttaan koulutukseen.
– Työehtosopimusmääräysten kautta myös paikallista sopimista ja joustavuutta voidaan lisätä, Löfgren jatkaa.
Akavan luottamusmiesbarometrin mukaan sopimustulkintoihin liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet monilla työpaikoilla. 35 prosenttia julkisen ja 26 prosenttia yksityisen sektorin akavalaisista luottamusmiehistä katsoo sopimustulkintoihin liittyvien ongelmien lisääntyneen kahden viime vuoden aikana. Luottamusmiehiä työllistävät erityisesti työntekijöiden matkustusaikoihin ja työaikoihin liittyvät kysymykset. Olennaista on, että ongelmien lisääntymisestä huolimatta neuvottelusuhteet työpaikoilla näyttävät toimivan.
– Julkisilla aloilla matkustusaikoihin liittyvät kysymykset ovat keskimäärin harvinaisempia, mutta muut työaikoihin liittyvät kysymykset yleisempiä kuin yksityisellä sektorilla. Yleisin julkisalojen luottamusmiehiä työllistävä asiakokonaisuus on edustettavien työntekijöiden palkkaus, kertoo tutkija Joonas Miettinen.
Luottamusmiesbarometrista käy myös ilmi, ettei työpaikoilla ole varauduttu riittävästi siihen, miten työelämän muutokset vaikuttavat osaamisen kehittämiseen ja koulutukseen. Julkisalojen akavalaisista luottamusmiehistä vain 57 prosenttia kertoo, että työpaikan henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa on arvioitu osaamistarpeissa tapahtuvia muutoksia. Yksityisellä sektorilla osuus jää 54 prosenttiin.
– Teknologinen murros antaa työpaikoille mahdollisuuden lisätä luovuutta ja syvällistä erikoistumista edellyttäviä töitä sekä kasvattaa työn tuottavuutta. Ilman ennakoivaa ja suunnitelmallista osaamisen kehittämistä murroksen hyödyt jäävät kuitenkin vajaiksi. On työnantajan ja työntekijän etu, että työntekijöiden osaamiseen panostetaan ja sitä tehdään suunnitelmallisesti ja yhdessä, Miettinen korostaa.