Tietoyhteiskunnan toimivuus takaa kehityksen

Käsite tietoyhteiskunta ja siihen liittyvä lainsäädäntö ovat nuoria. Siitä huolimatta hallituksen valmistelemalla tietoyhteiskuntakaarella on tarkoitus uudistaa viestintään liittyvää lainsäädäntöä perusteellisesti. Uusi Insinööriliitto on antanut oman, insinöörien näkökulmaa painottavan lausunnon massiivisesta esityksestä.

Esityksen myötä olemme muun muassa luopumassa kuuluisasta Lex Nokiasta, jolle ei sittenkään ollut käyttöä ja tarvetta. Lainsäädäntöä kuitenkin tarvitaan, uusimpana esimerkkinä tullut julkisuuteen USA:n tiedusteluviranomaisten sähköpostiurkinta. Viestintävirasto näyttää olevan sen edessä voimaton, vaikka kotimaisia toimijoita on mahdollista valvoa kattavasti.

Esityksestä puuttuu lähes kokonaan työllisyysvaikutusten arviointi. On muodikasta puhua innovatiivisuudesta, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Tietoyhteiskunnan palvelujen turvallinen ja edullinen käyttö ovat hyviä tavoitteita, keinoista vain on pulaa.

Esityksellä on merkitystä tele-, radio- ja televisio- sekä muihin ICT- toimialojen yrityksiin. Teknologianeutraalisuus tarkoittaa erilaisten rajapintojen hallintaa, mikä takaa töitä insinööreille. Esimerkiksi sopii viankorjauksen ja luonnonilmiövahinkojen korvauksettoman ajan lyhentäminen, mikä tuo haasteita suunnittelulle ja ylläpidolle.

Huoltovarmuuden ja yleisen turvallisuuden korostaminen heijastuu eri tekniikan ammattilaisten työllisyyteen. Yhä useammat yhteiskunnan toimia säätelevät järjestelmät energiatuotannossa ja -jakelussa, rahoituspalveluissa, liikenteessä, terveydenhuollossa ja muissa yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeissä asioissa ovat verkkoyhteyden varassa.

Esitys pyrkii luomaan entistä paremmat lainsäädännölliset edellytykset keskenään kilpailevalle liiketoiminnalle, viestintäteknologian kehitykselle ja innovaatioille, mutta käsittely jää ohueksi. Oletus on, että taajuuksien tehokkaampi käyttö, joustava hinnoittelu ja kevennetty hallinto johtavat automaattisesti innovaatioihin. Toimintavarmuuden, tietoturvan ja käyttäjän aseman parantumisella oletetaan olevan samoja vaikutuksia.

Kiistatonta on, että verkkojen ja palvelujen toimivuus ja luotettavuus ovat ehdoton edellytys Suomen talouden kasvulle, kilpailukyvylle, innovaatioille ja hyvinvoinnille toimialasta riippumatta. Ehkä meilläkin pitäisi olla innovaatioministeri Tanskan tai Alankomaiden tapaan.