Insinööri-lehti

Tervetuloa Suomeen!

En ollut varmastikaan ainoa, joka huhtikuun 16. päivän aamuna otti kännykän käteensä vain saadakseen tietää, miten suomalaiselle huippukoripalloilija Awak Kuierille oli Yhdysvaltojen naisten ammattilaisliigan WNBA:n varaustilaisuudessa käynyt. Hänet oli kuin olikin varattu toisena joukkueeseen nimeltä Dallas Wings, ja hän olisi nyt ensimmäinen suomalainen nainen, joka tulisi pelaamaan koripalloa näin korkealla tasolla maailmassa. Hänen isänsä oli kuulemma siirtynyt yön valvottuaan väsyneenä mutta onnellisena Uudenkaupungin autotehtaalle aamuvuoroon.

Olen seurannut Kuieria jo pitkään ja nyt huomasin, miten hurjan ylpeä tästä pitkänhuiskeasta nuoresta naisesta olin. Samalla mietin, miten mahtavaa oli, että hän oli saapunut perheensä kanssa juuri Suomeen ja että heistä oli tullut suomalaisia, yksiä meistä.

Tähän uutiseen liittyy eräs urheilua tärkeämpi seikka. Suomi on vanhuushuoltosuhteella mitattuna maailman toiseksi vanhin maa, heti Japanin jälkeen. Suomalaisen työikäisen väestön osuus pienenee samalla, kun eläkkeellä olevien suhteellinen määrä kasvaa. Tämän myötä yhä pienemmän työikäisten joukon tulee maksaa yhä monilukuisemman senioriväestön eläkkeiden lisäksi myös heidän palvelunsa ja muut tarvittavat sosiaalimenot.

Suomen vanhushuolto-suhdetta voidaan parantaa maahanmuutolla.

Vuosien 2009–2019 aikana 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus on ollut Suomessa Euroopan korkein: 5,2 prosenttia. Ruotsissa sama suhdeluku on ollut vain 2,1 prosenttia. Vielä 1990-luvulla myös Ruotsi oli kanssamme samassa jamassa, mutta vain muutaman vuosikymmenen aikana Ruotsi on onnistunut parantamaan tilanteensa. Vaikka Ruotsissa syntyy enemmän vauvoja kuin Suomessa, on siellä kuitenkin yksi asia, jolla on ollut tähän ratkaisevin vaikutus: maahanmuuttoa suosiva politiikka. Se on tuonut Ruotsiin ongelmia, mutta myös uusia työikäisiä työntekijöitä, mikä on osaltaan auttanut korjaamaan tilanteen.

Väestöliiton väestöpoliittinen asiantuntijaraportin (09/20) mukaan maahanmuutto onkin nyt suurin yksittäinen asia, jolla Suomen vanhushuoltosuhdetta voidaan parantaa: me tarvitsemme maahanmuuttoa ja etenkin työperäistä maahanmuuttoa.

Nyt asiaa ollaan edistämässä kansallisella D-viisumilla. Sen myötä maahanmuuttovirasto voisi myöntää tällaisen viisumin sellaisille erityisasiantuntijoille ja startup-yrittäjille, joilla on oleskelulupa. Viisumilla olisi tarkoitus nopeuttaa ja sujuvoittaa maahantuloprosessia ja samalla tehostaa työperäistä maahanmuuttoa. Tällöin työntekijän ei tarvitsisi odottaa kotimaassaan oleskelulupakorttia ennen lähtöä Suomeen, vaan hän voisi lähteä matkaan heti työpaikan saatuaan. Tämä on tärkeää, sillä tällä hetkellä hidas lupaprosessimme haittaa jopa huomattavasti kilpailua sopivista osaajista etenkin it-aloilla ja tutkimuksessa. Huonoimmassa tilanteessa ulkomailta tuleva työntekijä ei jaksa enää odottaa, vaan hän ottaa työn vastaan jostakin muusta maasta.

Tärkeintä olisikin saada kansainvälisen talentin työura tai opinnot Suomessa nopeasti alkuun. D-viisumin myötä henkilö voisi jättää varsinaisen työntekijän oleskelulupahakemuksen vasta Suomeen saapumisen jälkeen – D-viisumin voimassaoloaikana –, mikä ei ole tällä hetkellä mahdollista. Lisäksi lähtömaat voitaisiin rajata viisumilla niihin maihin, joista maahanmuuttoa erityisesti toivotaan.

Työvoiman saatavuutta tulee tukea suunnitelmallisesti, nopeasti ja joustavasti, mutta samalla tulee ottaa huomioon työnantajien ja ulkomaalaisten työntekijöiden oikeusturva sekä turvata Suomen työmarkkinoilla jo olevan työvoiman mahdollisuudet työllistyä ja säilyttää työpaikkansa.

Työ kuitenkin synnyttää työtä, joten: Tervetuloa Suomeen!

Maria Jauhiainen
Insinööriliiton lakimies