Sunnuntai on arvokas päivä. Sen arvokkuus korostuu muutamalla eri tavalla. On uskonnollinen merkitys. Raamatun mukaan Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä. Mikäli oikein ymmärrän, oli se juurikin sunnuntai. Sunnuntaista tekee erityisen arvokkaan Jumalan esimerkki. Jumalaa palvellaan sunnuntaisin kirkoissa. Monet perhejuhlat siirretään viikolta sunnuntaille arvokkuuden lisäämiseksi.
Sunnuntai rajaa kalenteriviikkoa maanantain kanssa. Viikko loppuu kalentereissamme siihen. Rajalla on oma arvonsa. On se sitten maantieteellinen, konkreettinen tai filosofinen. 40-tuntinen – tai 37,5 – työviikkomme sijoittuu useimmiten maanantaista perjantaihin.
Myös yhteiskunta ja sen palvelut ovat rakennettu tämän mukaan. Jopa paikallislehtemme lakkasi ilmestymästä lauantaisin. Sunnuntaina työskentelevälle saattaa tulla ylimääräisiä kuluja, joita kompensoi tuo palkan sadalla prosentilla korottaminen.
Koulut pyörivät tuon saman kuvion mukaan. Maanantaista perjantaihin. Viikonloppuna lapset ovat kotona isän ja äidin ilona. Perheellä on yhteistä laatuaikaa lauantaina ja sunnuntaina.
Sunnuntaityön korotuksen poistaminen tulee eittämättä johtamaan tilanteeseen, jossa työtä järjestetään eri tavalla kuin nyt. Sunnuntailounaalla ei ehkä istukaan enää molemmat vanhemmat, pahimmassa tapauksessa ei kumpikaan.
Piltit lusikoivat keskenään mikrossa lämmitettyä valmisperunasoselaatikkoa – maukasta, kotimaista einesruokaa ja äitejä yhtään väheksymättä – sen sijaan, että pöydässä on uunihauki riisi-luumutäytteellä. Jälkiruokana marjapuuroa. Äiti on annostelemassa ja isä ruokakuria pitämässä. Näinkin se saattaa mennä.
Ei sunnuntaityön korotus tuo äitiä ruokapöytään eikä isää onkireissulle, mutta on sillä sunnuntaityön teettämistä jarruttava vaikutus. Jatkuva vuorotyö on sitten asia erikseen. Maa ei pyöri ilman vuorotöitä tekeviä, ja sillä työllä on hintansa.
Tosin tänä päivänä tehdään jo sunnuntaityötä ilman siitä kuuluvaa korotusta. Korotus on määrätty työaikalaissa, sen kuudennen luvun 33. pykälässä. Eikä siitä voi työehtosopimuksella poiketa. Eikä etätyösopimuksella, mutta monella työviikko alkaa jo sunnuntai-iltana sähköpostin ääressä.
Ikään kuin valmistaudutaan uuteen työviikkoon. Tämäkin olisi jossain määrin ymmärrettävää, mikäli seuraava työviikko lyhenisi vastaavalla määrällä tai tuosta eittämättä työhön kulutetusta ajasta saisi korotetun palkan. Säännöllistä työaikaahan mahtuu useimmilla ylemmillä toimihenkilöillä viikonloppuunkin 2,5 tuntia, jos tehdään 37,5 tunnin viikkoa työsopimuksen mukaisesti.
Sunnuntailla on myös merkityksensä hiivataikinassa. Rasva lisää makua ja tekee leipomuksista hyvin säilyviä. Hiivataikinoihin pehmeä margariini lisätään – sulattamatta – alustamisen loppuvaiheessa. Rypsiöljyvalmiste sopii oikein mukavasti leivontaan, sillä sitä ei tarvitse sulattaa ja se sekoittuu hyvin taikinoihin ja antaa leivonnaisille hyvän rakenteen. Siinä on myös perinteisiä leivontamargariineja terveellisempi rasvahappokoostumus.
Rasvan merkitys taikinassa on kiistämätön. Se helpottaa taikinan alustamista ja muotoilua, tekee kakkaroiden sisuksesta pehmeämmän, vaaleamman ja hötöstä hienojakoista sekä parantaa kaiken lisäksi makua ja säilyvyyttä. Tämä ei ole mainos, vaikka tuotemerkki mainitaankin.
Hannu TakalaInsinööriliiton asiamies