Puiston jalkakäytävällä mopo lähestyy lastenrattaiden kera liikkuvaa perhettä. Esteettömän ja täydellä vauhdilla toteutuvan ohituksen varmistaakseen kuljettaja painaa äänimerkkiä ennen kuin sujahtaa rattaiden ohi.
Vaikka menopeli kiihtyy Pappa-Tunturiin verraten rakettimaisesti, ääni, kuljettajan asenne ja kaksitahdin tuoksuttomuus paljastavat, että teknisesti kyseessä on sähköpotkulaudasta.
Laite, jolla ilman todellista sanktioiden pelkoa saa ajaa väärään suuntaan, ylittää suojatien väärään aikaan ja pysäköidä väärään paikkaan. Ilman suurtakaan virkavallan puuttumisen pelkoa ja kypärää sähköpotkulaudalla voi kylvää kauhua jalkakäytävillä myös kohtalaisessa kännissä. Kaatokännissä on vaikeampi päästä vauhtiin.
Mitä me insinöörit menimmekään luomaan korvaamaan kävelyä ja pyöräilyä?
Pappa-Tunturia kaasuttaessa ei kiihdy laite eikä kuljettaja.
Laitteen syyttäminen ihmisten käyttäytymisestä on kuitenkin turhaa, joten insinöörikunta saakoon synninpäästön. Juurisyytä kannattaa etsiä lainsäädännöstä, jossa korkeintaan 25 km/h ja yhden kilowatin tehoisia sähkökulkupelejä ei luokitella mopoiksi, joihin pätee eri tapaan liikennesäännöt.
Näin ollen maassa, jossa alle 18-vuotias ei saa ostaa tähtisadetikkua, hänen on kuitenkin mahdollista aiheuttaa vaaraa itselleen ja ympäristölleen moottorikulkuneuvolla kaupunkien keskustoissa.
Pappa-Tunturia, jonka kaasukahvaa kääntäessä ei usein kiihdy laite eikä kuljettaja, jossa uutena oli tehoa 1,1 kilowattia ja jonka avustuksella raavaampi kuljettaja pääsee yli 25 kilometrin tuntinopeuteen vain myötätuulessa ja koti-ikävässä, sitoo täysin eri säännöt.
Mikäli Arkadianmäellä vain halutaan, sähköpotkulaudat voidaan rinnastaa mopoihin, jolloin niiden aiheuttamat ongelmat vähenisivät radikaalisti. Silloin ensinnäkin vaadittaisiin mopokortti – joka edellyttää 15-vuoden iän sekä liikennesääntöjen tuntemusta.
Toiseksi mopot tulee rekisteröidä, eikä niitä saa jättää jalkakäytäville lojumaan ilman seurauksia. Mopedin kuljettajan on myös sakon uhalla suojattava päänsä kypärällä. Eikä vähätellä pidä sitäkään, että mopon tulee olla vakuutettu.
Toki pohdin, miten paljon tämän tekstin näkökulmaan toimi vaikuttimena lähestyvän keski-iän mukanaan tuoma tarve tarvittaessa säädöksillä turvata jalkakäytävien rauhaa. Se jääköön lukijan arvioitavaksi.
Kalle Kiili
Insinööriliiton kenttä- ja kehityspäällikkö
