Persoonallisuus vaikuttaa kunkin ihmisen tapaan ajatella, tuntea ja olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Tätä mittaamaan on kehitetty useita erilaisia käyttökelpoisia ja -kelvottomia työkaluja. Näitä tulee vastaan niin Facebook-feedissä kuin työhaastatteluissakin.
Kyseenalaista suosiota nauttii esimerkiksi MBTI-testi (Myers-Briggsin tyyppi-indikaattori). Siinä persoonallisuutta kuvataan neljän eri ulottuvuuden avulla, joista muodostetaan 16 havaitsemis- ja päätöksentekotavoiltaan karkeasti eroavaa persoonallisuustyyppiä. Testin tuloksena testattava saa itselleen nelikirjaimisen persoonallisuuttaan ”kuvaavan” kirjainyhdistelmän. MBTI on paljon käytetty työkalu esimerkiksi valmennuksissa ja koulutuksissa.
MBTI perustuu pääosin Carl Jungin yleisesti vanhentuneena pidettyihin teorioihin. Mittarin luotettavuus on kyseenalaistettu jo pitkään; se ei siis mittaa oikeaa asiaa, eivätkä saadut tulokset ole kovin tarkkoja.
Huuhaatestit syövät uskottavuutta kunnollisilta mittareilta.
Kilpailevia huuhaamalleja on paljon muitakin. Testit voivat olla viihdyttäviä, mutta kannattaa olla tarkkana, onko pintapuolisesti asiantuntevalta vaikuttava testi sitä todella. Testi harhauttaa vääriin oletuksiin, jos kuvittelee sen perusteella olevansa jotain tiettyä tyyppiä, jolla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa omaan käytökseensä. Testit voivat olla jopa haitallisia, jos niitä käytetään tosissaan esimerkiksi työyhteisöissä ainoana tiimijakoa ohjaavana tekijänä.
Testien tuloksina saadut profiilit näyttävät kivoille. On mukavaa huomata asioita, joista tunnistaa itsensä ja saa kokemuksen joukkoon kuulumisesta. Voi myös olla mukava huomata, että ei ole olemassa vain yhtä hyvää tyyppiä vaan monenlaisia hyviä tyyppejä.
Testit voivat olla myös hyviä herättelemään keskustelua ja oivalluksia siitä, miksi eri ihmiset käyttäytyvät eri tavalla samoissa tilanteissa. En yritä väittää, etteikö erilaisuuden ymmärtäminen olisi tärkeää, mutta pelkällä hyvällä käyttäjäkokemuksella ei kuitenkaan voida perustella armottomasti vanhentuneen ja epäpäteväksi todistetun mittarin käyttöä.
Ihmisiä kiehtovat testien tulokset ja persoonallisuustestien ympärillä pyörii iso liiketoiminta. Testien käyttöä tai käyttäjiä ei kuitenkaan valvota mitenkään. Huuhaatestit syövät uskottavuutta kunnollisilta vahvaan teoriataustaan ja empiiriseen tukeen nojaavilta mittareilta. Hyvillä persoonallisuustesteillä on mahdollista mitata oikeita asioita ja ennustaa käyttäytymistä, jos asialla on asiansa osaava testaaja ja oikeita tieteelliseen tutkimukseen pohjautuvia mittareita.
Mikään testi ei kuitenkaan paranna ihmisten välistä vuorovaikutusta tai vaikuta yhteistyön laatuun itsestään. Takuuvarmaa on, etteivät Tinder-profiileihin vakiintuneet MBTI-kirjainyhdistelmät kerro ihmisestä sen enempää kuin profiilitekstin loppuun sattumanvaraisesti valittu hymiö. Parasta on mennä kaverin kanssa kahville ja aistia ja testata itse, miltä ihminen oikeasti vaikuttaa.
Varpu Multisilta
Insinööriliiton työmarkkinatutkija
