Uusiseelantilainen älypuhelinaddikti Alex Davidson sai loistoidean. Hän kehitti puhelimen, jonka käyttö ei kuluta vaan lisää aikaa.
Älypuhelin rosvoaa huomiota. Sen näpräämiseen vierähtää huomaamatta tunteja, jotka voisi käyttää paremmin. Puhelin tuhoaa pahimmillaan keskittymiskyvyn.
Tunnistan ongelman itsekin. Puhelintani ja minua pitää vallassaan 108 sovellusta. Räplään kapulaa kuusi ja puoli tuntia viikossa, mikä kesän vuoksi lienee normaalia vähemmän.
Nykylaitteet mittaavat ruutuaikaa.
Davidsonin idea oli keksiä älypuhelin uudelleen. Oikeastaan Boringphoneksi ristityssä laitteessa on kysymys tuiki tavallisesta markkinoilla jo olevasta Xiaomin Android-luurista, johon kehittäjä on vain koodannut minimalistisen käyttöliittymän.
Tyhmäpuhelin laite ei siis ole, mutta tylsäpuhelimeksi sitä sopii luonnehtia.
Boringphone on juuri niin ikävystyttävä, ettei sitä tee mieli näpelöidä. Laitteessa ei ole pelejä, nettiselainta, sähköpostia eikä sosiaalista mediaa. Puhelimesta puuttuu pääsy sovelluskauppaan, joten appeja ei voi edes ladata.
Puhelin se silti on. Sillä voi soittaa ja vaihtaa tekstiviestejä.
Tämä joukkorahoituksella Kickstarterissa ponnistettu laite saattaa heavyuserista vaikuttaa tarpeelliselta, mutta onhan se turhake. Millä tahansa puhelimella ei tee juuri mitään, jos sillä ei tee mitään. Älypuhelimen syömä aika ei ole varsinaisesti laitteen vaan käyttäjän ja ympäröivän kulttuurin vika. Vapaa-ajalla ei tarvitse olla aina tavoitettavissa, eikä kaikkia somepäivityksiä tarvitse vilkaista reaaliajassa.
Boringphonen ominaisuudet – tai siis niiden puutteen – saa halutessaan omaan olemassa olevaan puhelimeen, jos poistaa sovelluksia kokonaan. Vaikka entiset sovellukset pitäisi toiminnassa, niiden lähettämien ilmoitusten määrää voi vähentää asetuksista. Sitä paitsi nykylaitteet mittaavat käyttäjän ruutuaikaa ja tarjoavat mahdollisuuden rajoittaa sitä.
Ilman puhelinta saattaa olla toisinaan tylsää, mutta tylsyys tekee hyvää. Luovuustutkija Juha Hakala ylistää joutilaita hetkiä. Pään kohottaminen pystyasentoon avaa aistit ympäristöön ja rentouttaa mielen. Tällaisissa suvantovaiheissa syntyvät usein parhaimmat oivallukset niin töissä kuin vapaa-ajalla.
Ehkä niin kävi Davidsonillekin. Ajatus Boringphonesta saattoi kehkeytyä, kun päheä huippuluuri lipsahti aucklandilaisella satamaterassilla kämmenestä mereen.
Janne Luotola
Insinööriliiton tiedottaja
