Karvialainen Carl Harrlund lienee useimmille täysin tuntematon, mutta tuo 1700-luvulla syntynyt miekkonen tunsi yllättävän hyvin meidän aikamme. Häntä voisi luonnehtia Suomen Nostradamukseksi tai Leonardo da Vinciksi. Hän ennusti teknistä kehitystä ja visioi edeltäpäin muun muassa sähkövalon, sukellusveneet ja Wolt-kuskit.
Tai näin voi ainakin tulkita, jos lukee Ylen miehestä julkaiseman jutun.
Kaikki ihmiset ennakoivat tulevaa, ja kun oletuksissa on hajontaa, joku osuu kauaskantoisissakin arvauksissa sattumalta oikeaan. Näin tekevät myös perinteiset sääprofeetat, jotka ennustavat tulevan kesän säitä sammakon sätkimisestä. Kun sata ihmistä ennustaa eri koivista, kyllä jokin loikka tulevan sään paljastaa.
Kun ennustukset ovat riittävän tulkinnanvaraisia, ne näyttävät oivaltavammilta kuin ovatkaan. Harrlundin enteilemän langan päässä kiikkuvan valon voi tulkita sähkölampuksi, mutta miksei yhtä hyvin katosta roikkuvaksi kyntteliköksi. Ja jos hän osui oikeaan, häntä kohti on elänyt varmasti sata erehtynyttä ja unohtunutta oman elämänsä viisaustieteilijää. Tuskinpa aikalaiset pystyivät aavistamaan, että juuri tätä herraa parani kuunnella.
Onneksi osa ennusteista on yksiselitteisiä ja todennettavia.
Yhtä vaikeaa on seuloa nykyajasta oikeaan osuvia näkijöitä. Futuristiksi itseään tituleeraava Risto Linturi tulkitsi tekoälyn ottaneen yhden askelen lähemmäksi tekoyleisälyä, kun Chat GPT:stä julkaistiin vielä itsenäisempi versio Auto-GPT. Aika näyttää, syntyykö tästä oma-aloitteinen tekoäly ja päästäänkö jo niin pitkälle, että se valloittaa maailman ja orjuuttaa ihmiskunnan. Olisi jo aika.
Nykyään on muodikasta loihtia tiekarttoja ja vaihtoehtoisia skenaarioita. Se on fiksua. Silloin henkilö tai organisaatio säilyttää maineensa senkin jälkeen, kun selvitykseen präntätty tulevaisuus muuttuu nykyisyydeksi ja kolme neljäsosaa skenaarioista osoittautuu toteutumattomiksi.
Onneksi suuri osa ennusteista on nykyään yksiselitteisiä ja jälkikäteen todennettavia lukuarvoja, kuten bkt:n kasvu tai lämpötila. Lisäksi osa ennusteista on läpinäkyviä, jolloin niiden perusteellisuutta voidaan arvioida jo julkaisuhetkellä. Meteorologit joutuisivat saman tien työttömiksi, jos kaivelisivat kutulammikon kurnuttajia sääennustetta varten. Ei tarvitsisi odottaa huomiseen.
Ovathan kaiken maailman analyytikoiden ja algoritmien generoimat ennusteet tylsiä verrattuna entisaikojen haihattelijoiden kryptisiin mietelmiin, mutta puolensa silläkin, että ennustuksen laatijan uskottavuutta on mahdollista punnita konkreettisilla tavoilla. Oikeassa osumiseen riittää monessa asiassa kannusteita. Siinäpä vasta rikastuu, kun haistaa, mihin teknologiaan kannattaa sijoittaa rahansa.
Monia nykyajan ennusteita tehdään koneoppimista hyödyntävien mallien avulla. Malleja hiotaan historiallisella datalla, ja niiden toimivuus varmistetaan lopuksi toisella historiallisella aineistolla. Tämän vuoksi tutkijat vitsailevat, että menneisyyden ennustaminen on helppoa.
Kukaan ei tiedä, miten herra Haarlunti ihmeelliset ennustuksensa teki tai mitä hän näyillään tarkoitti. Hänestä on säilynyt lähinnä puuhun veistetty kalenteri ja sukupolvelta toiselle siirtynyt, alkujaan suullinen perimätieto. Ehkä jonakin päivänä joku historioitsija-kognitiotieteilijä mallintaa koneoppivalla menetelmällä tämän Karvian höyrypään ajukopan toiminnan. Silloin saamme tietää, oliko mies aikaansa edellä vai vain veikeä sananiekka.
Janne Luotola
Insinööriliiton tiedottaja
