Työpäivät saattavat usein venyä ja olla kiireisiä, joskus jopa stressaavia. Kohtuulliset työpaineet ovat aika ajoin tarpeellisia, koska ne voivat saada meidät ponnistelemaan parempia tuloksia. Hyvin tehty työ on palkitsevaa.
Palautuminen työn aiheuttamasta kuormituksesta on tärkeää meille kaikille. Jaksaakseen ihminen tarvitsee työpäivien aikana välillä lyhempiä ja välillä pidempiä palautumisaikoja. Työvuoden mittaan on syytä myös ottaa pidempiä, yhtäjaksoisia palaututumis- ja akkujen lataamisjaksoja, esim. pidennettyjä viikonloppuvapaita tai kunnon lomia, jolloin pääsee irtaantumaan kokonaan työhön liittyvistä ajatuksista.
Työstä irtaantumista voi edistää monella lailla. Ihmisten työ ei enää ole kovin fyysistä. Jo siksi vapaa-ajalla liikkuminen ja fyysinen puuhailu ovat rentouttavaa ja tuottaa mielihyvää.
Fyysisessä tekemisessä mieli irrottautuu arkisista työasioista. Kun mieli rentoutuu, löytää helpommin uusia näkökulmia ja ideoita. Mieltä rentouttavia arkista puuhailua voi olla esimerkiksi puutarhatyöt tai halonhakkuu, mutta pelkkä metsässä liikkuminen on tutkitusti osoittautunut palkitsevaksi. Luonnossa liikkumisen edut ovat palautumisen kannalta merkittävät.
Tutkimusten mukaan viisi minuuttia päivittäistä liikuntaa luonnossa riittää kohentamaan mielialaa ja 20 minuuttia päivittäin laskee verenpainetta. Lisäksi elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin tunne kasvaa.
Metsässä liikkuminen on myös harjoitusta keholle, koska maasto on alustana pehmeämpää. Liikkuminen metsässä vahvista jalkojen lisäksi myös vatsa- ja selkälihaksia. Pehmeä alusta venyttää ja rentouttaa lihaksia luonnostaan.
Metsään mennessä kannattaa yhdistää huvi ja hyöty. Metsäretkelle voi pakata eväsrepun mukaan ja vaeltaa nauttien luonnon rauhasta kuunnellen lintujen laulua tai tuulen tuiverrusta. Loppukesästä voi kerätä marjoja ja sieniä.
Haastetta voi lisätä ottamalla kartan ja kompassin mukaan. Itse harrastan suunnistusta ja se jos mikä saa ajatuksen irti työasioista. Siinä on keskityttävä vain kulloiseenkin rataan ja rastien löytämiseen. Aina on edessä uusi haaste.
Aleksis Kivi oli jo aikanaan ymmärtänyt metsän antamat mahdollisuuden, kun hän kirjoitti vuonna 1866 metsän innoittamana runon Metsämiehen laulu, josta Jean Sibelius sävelsi 1899 laulun.
”Metsän poika tahdon olla,
sankar jylhän kuusiston.
Tapiolan vainiolla
karhun kanssa painii käyn,
ja maailma unholaan jääköön.
Ihana on täällä rauha,
urhea on taistelo.”
Kivi on kiteyttänyt metsässä liikkumisen voimaannuttavan tunteen ja sen tuoman mielenrauhan, mutta karhun kanssa painiminen kannattaa jättää pois. Kerää siis voimia metsästä ja nauti kesästä!
Jouko MalinenInsinööriliiton edunvalvontapäällikkö
