Suomen talouskehitys on kääntymässä heikompaan suuntaan, kun Kiinasta alkunsa saanut koronavirus on levinnyt globaalisti. Suomi on saanut tartunnoista osansa, ja tämä vaikuttaa talouteen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Vielä alkuvuodesta Suomelle povattiin positiivista talouskehitystä kuluvalle vuodelle. Koronan levittyä tilanne kääntyi nopeasti, ja ekonomistit juoksivat päivittämään talousennusteitaan lähemmäs nollaa. Pahimmat arviot ennustavat tälle vuodelle Suomelle jo merkittävästi negatiivista talouskehitystä.
Hallituksen asettamien rajoitteiden myötä ennusteet ovat päivittyneet hiljalleen huonompaan suuntaan. Arviot ja ennusteet vaihtelevat jonkin verran, mutta niistä kaikissa ollaan samaa mieltä: eniten merkitsee koronaepidemian kesto ja laajuus.
Lyhyen aikavälin vaikutukset näkyvät sekä kysynnässä että tarjonnassa. Koronan laajennuttua globaaliksi ongelmaksi yritykset ovat kohdanneet ongelmia tuotannossaan. Toimituksissa on ollut ongelmia, joiden seurauksena yritykset eivät ole pystyneet tuottamaan tavallista määrää palveluita ja hyödykkeitä.
Suomen talous voi toipua kriisistä nopeasti.
Toisaalta, koronaviruksen rantauduttua Suomeen kuluttajien luottamus talouteen on alkanut horjua. Tämä näkyy lyhyellä aikavälillä mahdollisesti suurempina säästöinä ja vähentyvänä kulutuksena, johon yritykset jälleen reagoivat vähentämällä tuotantoaan. Näin laskukierre etenee.
Pidemmän aikavälin talousvaikutusten arvioiminen on todella hankalaa ja riippuu siitä, miten pitkä ja laaja koronavirusepidemiasta tulee. Sekä epidemian kestolla että tartuntojen määrällä on siis merkittävä vaikutus myös talouteen.
Hallituksen asettamilla rajoituksilla ja ohjeistuksilla on merkittävä rooli. Jos epidemia saadaan pian kuriin, Suomen talous voi toipua kriisistä nopeasti. Tällöin lasku voisi jäädä hetkelliseksi, V-malliseksi pudotukseksi.
Toisaalta, jos tartuntojen määrä jatkaa kasvuaan pitkään, tämä rajoittaa sekä kuluttajien että yritysten toimintaa myös pidemmällä aikavälillä, jolloin pudotus jatkuu pidempään. Tällöin V-muotoinen pudotus voi alkaa muistuttaa enemmän U:n muotoista käyrää.
Kriisin pitkittyessä tullaan todennäköisesti näkemään muutoksia yhteiskunnassa, politiikassa sekä yritysten toiminnassa. On mielenkiintoista nähdä, tulevatko yritykset huomioimaan vastaavia tilanteita jatkossa esimerkiksi muuttamalla omaa toimintaansa.
Talouden ja varsinkin tulevan talouskehityksen arvioiminen vallitsevassa poikkeustilassa on äärimmäisen hankalaa. On tärkeää, että ihmiset jatkavat elämäänsä ja kuluttamista normaalisti, mutta tietenkin huomioiden annetut ohjeistukset ja rajoitukset. Tämä on varmin tapa pitää Suomi elinvoimaisena ja edesauttaa toipumista kriisistä taloudellisessa mielessä.
Paavo Hurri
Insinööriliiton ekonomisti
