Insinööri-lehti

Huono lainsäädäntö ei maailmaa pelasta

Tasavallan hallitus antoi viime viikolla esityksen ilmastolaista. Lain perustelujen mukaan sen tarkoitus on luoda ” pohja pitkäjänteisen, johdonmukaisen ja kustannustehokkaan ilmastopolitiikan suunnittelemiseen ja toteuttamiseen avoimella ja ennakoitavalla tavalla”.

So far, so good. Lisäksi laki koskee päästökaupan ulkopuolisia päästöjä eli muun muassa maataloutta ja rakennusten lämmittämistä polttoaineilla. Edelleen, oikein hyvä.

On hyvä asia, että raportointia ja seurantaa kootaan yhteen. Vaikka olisi eri mieltä siitä, tuoko ilmastolaki mitään uutta, niin nyt ainakin tarpeellinen aineisto on koottu yhteen lakiin. Lisäksi tilanne selkiintyy valtionhallinnon ja yritysten näkökulmasta. Ja joskus on tarpeen säätää lakeja, jotta asiat nousevat tarpeeksi vahvasti esiin.

Mutta ilmeisesti aina on oltava se mutta. Ilmastolain tapauksessa tämä mutta on siinä, että laissa asetetaan tavoitteeksi 80 prosentin päästövähennys vuoteen 2050 mennessä. Eli suomeksi sanottuna huonolla suomalaisella lainsäädännöllä yritetään pelastaa maailma.

Päästövähennystavoite levittää lain tarkoituksen pois päästökaupan ulkopuolisista päästöistä. Se koskee siis kaikkia päästöjä. Eli laki, jonka pääasiallinen tarkoitus on kosketella päästökaupan ulkopuolisia asioita, asettuu ohjaamaan koko pakettia. Jos hakee vertailua, niin tilanne on sama kuin vanhuspalvelulaissa säädettäisiin myös päivähoidon ryhmäkoosta.

Päästövähennystavoite on toki mainittu toki muun muassa tulevaisuusselonteossa. Mutta laki on laki. Tässä tapauksessa laki on tältä osin huono laki. Päästövähennykset pitää sopia kansainvälisessä yhteistyössä, kansainvälisen sopimuksin, ei kotimaisella lainsäädännöllä.

Meillä ei ole siinä määrin taloudellista toimeliaisuutta, että meidän kannattaa itse ampua itseämme jalkaan. Ja omaan jalkaan ampumisestahan tässä vähennystavoitteessa on kyse.

Lainsäädäntöä parempiin tuloksiin päästään tukemalla innovaatiotoimintaa ja tekniikan investointeja. Jatkossa valtioneuvosto antaisi kerran vaalikaudessa ilmastopolitiikan suunnitelman. Täytyy toivoa ja vaikuttaa siihen, että siinä arvioidaan työllisyyttä, taloutta ja kasvua osana pakettia.

Toivottavasti eduskunnalta löytyy viisautta muuttaa ilmastolakia päästövähennystavoitteen osalta.

Pelastetaan maailma, mutta ei luoteta siihen, että se pelastuu huonolla lainsäädännöllä.

Petteri Oksa
Insinööriliiton elinkeinopoliittinen asiamies