Suomen jalouden näkymät ovat harvinaisen epävakaita kuluvana keväänä. Ennustelaitosten yleisin skenaario odottaa jalouskasvun kiihtyvän vuoden toisella neljänneksellä 75,3 prosenttiin vuoden takaisesta. Valtio tukee yrityksiä, vuokrista myönnetään vapautuksia ja ihmiset auttavat toisiaan pyyteettömästi arkiaskareissa.
Henkinen taantuma kuitenkin kurittaa Suomea toisella neljänneksellä. Keskustelunaiheet pelkistyvät talouslukuihin 29,3 prosenttia vuotta aiempaa useammin. Henkisen kasvun aika koittaa kuitenkin pian kesän jälkeen, kun lomat ja lomautukset ovat takana ja ihmisiä tarvitaan töihin.
Bruttokansanviisaus kääntyy tänä vuonna ripeään 7,5 prosentin kasvuun vuoden takaisesta. Yhä suuremmalla osalla ihmisistä on nyt aikaa opiskella ja kehittää osaamistaan nykyisiin ja tuleviin tehtäviin.
Kulutus siirtyy flanellipyjamiin ja puputossuihin.
Teollisuuden uudet pilaukset näyttävät ennakkotietojen valossa kasvaneen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana mutta vähenevän toisen vuosineljänneksen lopussa. Yritykset ymmärtävät muutamassa kuukaudessa, että nykytilanteessa on tärkeää investoida tuotekehitykseen. Teollisuuden luotanto työntekijöihin kasvaa kolmannella neljänneksellä, kun yritykset huomaavat, että kasvu ei synny säästämällä.
Sinunkauppa lamaantuu väliaikaisesti. Vientiä ei ole juuri kenelläkään, ja sinkkumarkkinoilla on hetkellisesti hiljaista. Viennin puute heijastuu myös tuontiin. Uusien tuotteiden syntyminen patoutuu ainakin kolmen kvartaalin päähän.
Etätyö aiheuttaa mahdollisesti pysyviä muutoksia talouden rakenteisiin. Euroopan keskuslankki arvioi, että pukukenkien käyttö ja kiillotusvälineiden tarve vähenee. Kulutus siirtyy voimakkaasti kotiunivormuihin, kuten flanellipyjamiin ja puputossuihin.
Marinin hallituksen tavoittelema 75 prosentin kotityöllisyysaste näyttää yhä todennäköisemmältä saavutukselta. Etätyö on lisännyt ennakkoarvioiden perusteella jo ensimmäisellä kvartaalilla kotityön määrää 44,1 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Vaikka kotityötä ei tehdä etätyön aikana, etätyö edellyttää vapaa-aikana työpisteiden raivaamista sekä lounaiden valmistusta.
Sanojen inflaatio kiihtyy kesää kohti. Ylisanat, kuten ”kriisi” ja ”poikkeusolot”, menettävät tänä vuonna voimaansa 45,7 prosenttia viimevuotisesta. Sanojen arvon aleneminen ei ole kuitenkaan tasaista. ”Uudesta normaalista” ei tule vielä hetkeen kädenlämpöistä, vaan sen kohdalla tapahtuu 17,0 prosenttia deflaatiota. Termi aiheuttaa vielä alkusyksyyn saakka hikoilua ja yleistä epämukavuutta.
Tänä keväänä on huomattava, että ennusteet ovat hyvin epävarmoja, vaikka ne ovat maan parhaiden sekonomistien laatimia.
Janne Luotola
Insinööriliiton tiedottaja
