Hallitus sopi kehysriihessä lähivuosien julkisen talouden tervehdyttämisen suunnitelmasta. Hallituksen tavoite on tehdä uusia talouden sopeutustoimia lähes kolmen miljardin euron edestä ensi vuonna. Noin puolet toimista on menoleikkauksia ja puolet veronkorotuksia. Vaikutuksiltaan suurin yksittäinen toimi on yleisen arvonlisäveron nostaminen, joka tuo valtiolle yli miljardin euron edestä lisää verotuloja.
Suomessa yleisen 24 prosentin alv-kantaan kuuluvat useimmat tuotteet ja palvelut. Alennetussa 14 prosentin alv-kannassa ovat elintarvikkeet sekä ravintola- ja ateriapalvelut. Esimerkiksi kirjat ja sanomalehdet, lääkkeet, liikunta- ja kulttuuripalvelut kuuluvat 10 prosentin alv-kantaan.
Hallitusneuvotteluissa sovittiin, että kymmenen prosentin alv-kannasta nostetaan 14 prosentin kantaan kaikki muut tavarat ja palvelut, paitsi sanoma- ja aikakauslehdet, mikä vaikuttaa esimerkiksi lääkkeiden, liikunta- ja viihdepalveluiden hintoihin. Elintarvikkeiden arvonlisäverotukseen ei olla tekemässä muutoksia, joten ruoan hintaan ei ainakaan verotuksen takia kohdistu korotuspaineita.
Merkittävin vaikutus on yleisen alv-kannan nostolla. Kehysriihessä sovittiin yleisen alv-kannan nostamisesta 25,5 prosenttiin. Suomen yleinen arvonlisävero on jo nyt EU-maiden korkeimpia, ja sen nosto tekee Suomen verokannasta kireämmän kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa, joissa arvonlisävero on 25 prosenttia.
Alv:n nosto heikentää hieman työllisyyttä.
Veron nostaminen on tehokas keino verotulojen kasvattamiseksi, mutta oleellista on myös se, miten se kohdistuu. Arvonlisävero on yleinen kulutusvero, joka kohdistuu lähes kaikkien tuotteiden ja palvelujen kulutukseen. Vero on siis tarkoitettu lopullisten kuluttajien maksettavaksi. Päätös vaikuttaa siis tuntuvasti kuluttajien kustannuksiin.
Arvonlisäveron nosto kohdistuu suhteellisesti eniten pienituloisiin. Normaalisti sosiaalietuuksien indeksikorotukset suojaisivat pienituloisimpia kulutusverojen korotukselta, kun kuluttajahintojen nousu kasvattaisi esimerkiksi opintorahaa ja työttömyysturvaa. Hallitus on kuitenkin päättänyt jäädyttää suuren osan erilaisista etuuksista, jolloin kulutusverojen nostamisella on ostovoimaa heikentävä vaikutus.
Alv:n nostamisella voi olla myös muita kielteisiä vaikutuksia. Nosto siirtyy suoraan tuotteiden ja palveluiden hintoihin ja vaikuttaa näin myös kulutukseen. Kun kysyntä heikkenee hintojen nousun myötä, vaikutukset näkyvät myös talouden kasvuluvuissa. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että alv:n nosto heikentää hieman työllisyyttä.
Kuluttajien ostovoima on heikentynyt viime vuosien aikana merkittävästi korkean inflaation seurauksena. Kun hintojen nousu hidastuu kuluvan vuoden aikana, ostovoima paranee, mutta myös verotus vaikuttaa ostovoimaan. Suomen julkisen talouden sopeuttamistoimet ovat perusteltuja, mutta nyt niitä tehdään osittain ostovoiman kustannuksella.
Paavo Hurri
Insinööriliiton ekonomisti
