On se aika vuodesta, kun tuhannet uudet tekniikan alan opiskelijat aloittavat ammattikorkeakouluilla kulkemisen. Osa heistä saapuu sinne hieman myöhemmin, pääosin ilta-aikaan. He saattavat olla seuraamassa laskuja liitutauluilta myös lauantaiaamuna heti kahdeksan jälkeen.
Aikuisopiskelijoiden arki on kunnioitettavaa taiteilua työn, perheen, harrastusten ja kunnianhimoisen opiskelutavoitteen välillä. Aikaa illanvietoille tai yhdistyselämälle ei juuri jää. Kontakti Insinööriliittoonkin rajoittuu monen kohdalla asiamiehen viidessätoista minuutissa vetämään perusesitykseen insinöörin työurasta, palkkauksesta ja järjestöstä.
Olen pitänyt Suomen jokaisessa tekniikan alan ammattikorkeakoulussa infoja vuosien varrella kaikkiaan yli 2000 insinööriaikuisopiskelijalle, toivottanut heille kahvin ja pullan voimalla menestystä opintoihin. Muutaman opintien taistelijan kanssa olen jutellut pidempäänkin.
Tarinoissa kolmenkympin kahta puolta olevat miehet kulkevat perjantai-iltapäiväsin kimppakyydillä Turusta Forssaan. Asuntolassa nukutaan muutama tunti ennen lauantaiaamun luentoja. Utsjoella asuva rakennusmestari on hakenut ja päässyt Metropoliaan täydentämään tutkintonsa. Niin, Bulevardi taitaa tosiaan olla nopeimpien yhteyksien päässä Norjan rajalta.
Yhdellä sankarilla opinnot menivät muuten hyvin, mutta ruotsin kieli ei taipunut lainkaan. Kekseliäisyyttähän tekniikan opinnoissa korostetaan, joten hän marssi maistraattiin vaihtamaan äidinkielekseen ruotsin. Virkamiessuomen koe meni läpi heittämällä, joten tutkintotodistus saapui hänellekin postissa.
Ammattikorkeakouluissa on yli 4 500 tekniikan alan aikuisopiskelijaa. Sisäänotto on ollut vuosittain 1 200 opiskelijan luokkaa. Koko opiskelijamäärästä tämä on noin 14 prosenttia, mutta aikuispuolelta valmistutaan nuoria varmemmin. Insinöörin tutkinnon vuodessa saaneista noin 16 prosenttia on uhrannut muutaman vuoden ajan iltansa ja pääosin kaikki harrastuksensa valmistuakseen.
Vielä 1990-luvulla valtaosa aikuisopiskelijoista oli teknikkoja. Nykyisin opiskelemassa näkee eniten ammattikoulun käyneitä. Suurin osa on duunariammateissa ja järjestäytynyt SAK:laiseen liittoon. Se on oikein, sillä ihminen voi olla jäsenenä samanaikaisesti useammassa ammattijärjestössä.
Liitto tarjoaa kaikille aikuisopiskelijoille mahdollisuutta liittyä Insinööriopiskelijaliiton jäseneksi. 30 euron sijoituksella voi tutustua lehtiemme kautta insinöörien liittoon. Samalla pääsee liiton tarjoamien palvelujen käyttäjäksi.
Aikuisopiskelijalle yksi merkittävimmistä palveluista on urapalvelut, sillä pelkkä tutkinnon suorittaminen ei takaa insinöörin töitä. Valmistunut joutuu työuransa aikana vaihtamaan usein työpaikkaa, jotta koulutusta vastaavaa hommaa pääsee tekemään.
Mikko SormunenUuden Insinööriliiton asiamies