Tekniikka elämää palvelemaan -yhdistys TEP juhli 30-vuotista työtään elämänmyönteisemmän tekniikan edistämiseksi Vanhan ylioppilastalon musiikkisalissa.
Juhlaseminaarissa kuultiin esityksiä luontoa turmelemattomasta tekniikasta sekä tekniikasta rauhan puolesta ja kehitysmaiden köyhimpien avuksi.
Uusiutuvaan energiatalouteen
Ari Lampisen mukaan palaamme täysin uusiutuvaan energiatalouteen pian uudelleen sekä ympäristönsuojelu- että resurssisyistä. Kyse on ainoastaan siitä, tapahtuuko muutos hallitusti teknologioiden tietoisen valinnan kautta vai hallitsematta pitkän kriisien sarjan kautta.
– Nykyinen öljykausi ei lopu öljyn loppumiseen, kuten kivikausikaan ei loppunut kivien loppumiseen, hän sanoi.
Molemmissa tapauksissa kehitys lopettaa kehittymättömyyden kauden. Sekä resurssien että teknologian kannalta siirtyminen takaisin uusiutuvaan energiatalouteen on helppoa.
Kehityksen esteet ovat Lampisen mukaan yhteiskunnallisia. Esimerkiksi Suomessa valtio tukee uusiutumatonta energiaa lukuisilla tavoilla ja kansalaiset ja kunnalliset päättäjät suosivat uusiutumatonta energiaa silloinkin, kun uusiutuva energia olisi halvempaa.
Tärkein kysymys Lampisen mielestä on se, miten päästöttömät uusiutuvat saataisiin dominoimaan energiamarkkinoita.
Koska muun muassa aurinko- ja tuulienergian tuotanto riippuu luonnon olosuhteista, niiden suuri osuus kokonaisenergiankulutuksesta edellyttää suurta varastointikapasiteettia.
– Siksi sekä bioenergia että vesivoima olisivat tärkeitä. Uusiutuva metaanitalous toisi ratkaisun tarjoamalla keskeytyville uusiutuville energiamuodoille kemiallisen varastoinnin.
Saksassa kaasuverkon nykyinen varastointikapasiteetti on yli 200 TWh, kun sähköverkon varastointikapasiteetti on vain 0,04 TWh. Tuuli- ja aurinkometaanin tuotanto esiteltiin Saksassa ensimmäisen kerran vuonna 2009. Tuulimetaanin kaupallinen tuotanto alkoi siellä kesäkuussa 2013.
Uusiutuva metaani- ja vetytalous tuovat Lampisen mukaan ratkaisun myös sekundäärienergiamuotojen valintaan. Ihmiskunnan historiassa kehitys on kulkenut kiinteistä polttoaineista nestemäisten kautta kaasumaisiin polttoaineisiin. Vety ja metaani ovat niistä vähiten päästöjä aiheuttavia.
Kestävää kehitysyhteistyötä
Kehitysyhteistyö on alusta lähtien ollut yksi TEPin tärkeimmistä toimintamuodoista.
– Yhteistyön pitää lähteä kumppanien tarpeista niin, että se tuottaa kehitysmaihin soveltuvaa teknologiaa, joka auttaa niitä parantamaan olosuhteitaan ja omavaraistamaan talouttaan, Tuija Vihavainen sanoi.
TEPin kehitysyhteistyöhankkeet ovatkin olleet ruohonjuuritason hankkeita. Ne ovat koskeneet muun muassa aurinkokeittimien rakentamista, kasvihuonetuotantoa sekä aurinko- ja tuulienergian hyödyntämistä sähköttömien kylien energiantarpeisiin muun muassa Namibiassa, Boliviassa, Nepalissa, Beninissä ja Bangladeshissa. Myös naisten ja vammaisten työllistymistä sekä tyttöjen ja lasten koulutusta on tuettu.
Teknologiahankkeiden rinnalle ovat nousseet kasvatus- ja koulutushankkeet, joiden myötä myös lukuisat taksvärkkejä tehneet koululaiset Suomessa ovat saaneet kosketuksen kehitysmaalaisten lasten arkitodellisuuteen.
Teksti: Ilona Mäenpää, Insinööriliitto Kuvat: Jouko Niemi ja Satu Torikka